BLOGI
Koulu- ja työmatkaliikunnalla on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia. Lapsilla ja nuorilla koulumatkan taittaminen kävellen tai pyöräillen on yhteydessä parempaan kestävyyskuntoon ja terveempään kehon koostumukseen. Aikuisilla fyysisesti aktiiviset työmatkat pienentävät erityisesti lihavuuden, kohonneen verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Verrattuna muihin Euroopan maihin suomalaiset lapset ja nuoret ovat aktiivisia koulumatkaliikkujia – erityisesti syksyisin ja keväisin. Vastaavasti vain joka kymmenes aikuinen kävelee tai pyöräilee työmatkoillaan yli 30 minuuttia päivässä, mikä on samaa tasoa pitkälti autoilun ehdoilla rakennetun Yhdysvaltojen kanssa. Keskeinen kysymys kuuluukin: miksi emme valitse lihasvoimaa vaativia kulkumuotoja useammin ja ympäri vuoden?
Liikkumisen koetut esteet
Liikkumisen koetut esteet ovat moninaisia ja niitä voidaan tarkastella esimerkiksi yksilöllisten, sosiaalisten, rakenteellisten ja kulttuuristen tekijöiden näkökulmista. Esteistä tyypillisimpiä ovat kuitenkin kokemukset ajan tai tuen (esim., perhe ja ystävät) puutteesta sekä erilaiset fyysiset rajoitteet (esim., lihavuus ja kehon vammat).
Kun koulu- ja työmatkaliikkumiseen vaikuttavia tekijöitä verrataan vapaa-ajan liikuntaan, koettu liikenneturvallisuus erottuu joukosta. Jos vanhempi kokee alueensa liikenneturvallisuuden heikoksi, aktiivisten kulkumuotojen käyttö voi vähentyä myös lasten koulumatkojen osalta. Ovatko huolet liikenteen vaarallisuudesta kuitenkaan aiheellisia Suomessa?
Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuudesta koulumatkoilla tarvitaan lisää tietoa
Suomalaisten lasten ja nuorten koulumatkoilla tapahtuu noin kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta ja 380 lievempää loukkaantumista vuosittain. Kun loukkaantumismäärät suhteutetaan miljoonaa koulumatkaa kohden, kävelyä ja pyöräilyä voidaan pitää turvallisimpina kulkumuotoina – mopolla kulkemista selkeästi vaarallisimpana. Toisaalta, jos loukkaantumismäärät suhteutetaan kuljettuihin kilometreihin, pyöräilijöille ja moottoriajoneuvoilla kulkeville (esim. vanhempien kyyti tai koulukyyti) tapahtuu vähemmän onnettomuuksia kuin kävelijöille. On kuitenkin tärkeää huomioida, että edellä mainitut tilastot sisältävät vain tapaukset, joissa yhtenä osapuolena on ollut moottoriajoneuvo. Näin ollen lievempien koulumatkatapaturmien määrä on huomattavasti suurempi.
Lasten vieminen kouluun autolla lisää myös vaaratilanteiden määrää, kun moottoriliikenne lisääntyy oppilaitosten lähiympäristössä. Vaikka joissain tilanteissa jälkikasvun kuskaaminen onkin perusteltua (Yle, 2022), loppupeleissä kyse on todennäköisesti vain karhunpalveluksesta.
Työmatkaliikuntaan liittyy myös riskejä
Työmatkaliikunnan terveysriskejä on tutkittu koulumatkaliikkumista laajemmin. Kuten muutkin pyöräilijät ja jalankulkijat, työmatkaliikkujat voivat altistua autoilijoita enemmän liikenneonnettomuuksille, melulle ja moottoroidun liikenteen päästöistä peräisin oleville pienhiukkasille.
Isossa-Britanniassa tehdyssä suuressa seurantatutkimuksessa havaittiinkin, että työmatkapyöräily oli yhteydessä korkeampaan sairaalakäyntiin johtaneiden loukkaantumisten riskiin kuin kävely tai passiiviset kulkumuodot. Tutkijaryhmä kuitenkin arvioi, että lisääntyneen työmatkapyöräilyn myötä vähentyvien syöpien, sydän- ja verisuonitautien sekä ennenaikaisten kuolemien terveyshyödyt olisivat merkittävästi loukkaantumisriskejä suuremmat – niin yksilön kuin kansanterveyden tasolla. Kävelijöiden loukkaantumisriskissä ei ollut merkittävää eroa autoilijoihin tai julkisen liikenteen käyttäjiin verrattuna.
Työmatkaliikkumisesta saadut hyödyt vaikuttavat ylittävän myös hengitetyistä pienhiukkasista aiheutuvat terveyshaitat odotettavissa olevana elinaikana mitattuna. Melun ja työmatkaliikunnan osalta vastaavia vertailuja ei ole.
Liukastumisvaara?
Koulu- ja työmatkaliikkumisen riski-hyötyanalyyseissa ei ole huomioitu liukastumisonnettomuuksia. Tiedämme kuitenkin, että työmatkatapaturmien huiput sijoittuvat marras-maaliskuulle, jolloin jäiset tiet saattavat yllättää monet aikuiset, kulkumuotoon katsomatta. Vastaavaa tilastoa ei löydy koulumatkatapaturmien osalta, mutta liukastumisia voidaan pitää koululaistenkin riesana.
Koulu- ja työmatkaliikkuja voi varautua pakkasaamujen haasteisiin monin eri tavoin. Esimerkiksi pyöräilijä voi lisätä turvallisuuttaan hankkimalla nastarenkaat ja työmatkakävelijä voi vähentää liukastumisriskiään käyttämällä nasta- tai kitkakenkiä. Jo kävely- tai pyöräilyvauhdin hidastaminenkin voi pienentää talvitapaturmien riskiä. Kevyen liikenteen väylien laadukas talvikunnossapito on myös edellytyksenä ympärivuotisen kävelyn ja pyöräilyn lisäämiselle.
Ilmastotuuppaus-tutkijatiimimme selvittää lihasvoimalla liikkumisen hyötyjä ja haittoja sekä sitä tukevia ja estäviä tekijöitä Suomessa. Turvallisuuden osalta tulemme tarkastelemaan erityisesti liukastumistapaturmia. Tutkimustuloksiamme voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenneturvallisuuden kehittämistyössä.
Lähteet
Aranda-Balboa, M., Huertas-Delgado, F., Herrador-Colmenero, M., Cardon, G. & Chillón, P., 2020. Parental barriers to active transport to school: a systematic review. International Journal of Public Health, 65(1), 87-98. https://doi.org/10.1007/s00038-019-01313-1
Borodulin, K. & Wennman, H., 2019. Aikuisväestön liikunta Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 48/2019. Helsinki, 2019. http://www.julkari.fi/handle/10024/138989
Cepeda, M., Schoufour, J., Freak-Poli, R., Koolhaas, C., Dhana, K., Bramer, W. & Franco, O., 2017. Levels of ambient air pollution according to mode of transport: a systematic review. The Lancet Public Health, 2(1), e23-e34. https://doi.org/10.1016/s2468-2667(16)30021-4
Dutheil, F., Pélangeon, S., Duclos, M., Vorilhon, P., Mermillod, M., Baker, J., Pereira, B. & Navel, V., 2020. Protective Effect on Mortality of Active Commuting to Work: A Systematic Review and Meta-analysis. Sports Medicine, 50(12), 2237-2250. https://doi.org/10.1007/s40279-020-01354-0
Haug, E., Smith, O., Bucksch, J., Brindley, C., Pavelka, J., Hamrik, Z., Inchley, J., Roberts, C., Mathisen, F. & Sigmundová, D., 2021. 12-Year Trends in Active School Transport across Four European Countries—Findings from the Health Behaviour in School-Aged Children (HBSC) Study. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(4), 2118. https://doi.org/10.3390/ijerph18042118
Kallio, J., 2018. Vuosien 2007-2016 tilastoitujen koulumatkaonnettomuuksien tarkastelu. [online] Saatavissa: https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/liikkuva_koulu_koulumatkojen_turvallisuus_tarkastelu.pdf [Viitattu 22.9.2022].
Kallio, J., Turpeinen, S., Hakonen, H. & Tammelin, T., 2016. Active commuting to school in Finland, the potential for physical activity increase in different seasons. International Journal of Circumpolar Health, 75(1), 33319. https://doi.org/10.3402/ijch.v75.33319
Larouche, R., Saunders, T., John Faulkner, G., Colley, R. & Tremblay, M., 2014. Associations Between Active School Transport and Physical Activity, Body Composition, and Cardiovascular Fitness: A Systematic Review of 68 Studies. Journal of Physical Activity and Health, 11(1), 206-227. https://doi.org/10.1123/jpah.2011-0345
Lehtomäki, H., Karvosenoja, N., Paunu, V., Korhonen, A., Hänninen, O., Tuomiosto, J., Karppinen, A., Kukkonen, J. & Tainio, M., 2021. Liikenteen terveysvaikutukset Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa. Suomen ympäristökeskus, Raportti 16/2021. Helsinki, 2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5386-0
Lubans, D., Boreham, C., Kelly, P. & Foster, C., 2011. The relationship between active travel to school and health-related fitness in children and adolescents: a systematic review. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 8(1), 5. https://doi.org/10.1186/1479-5868-8-5
Okokon, E., Yli-Tuomi, T., Turunen, A., Taimisto, P., Pennanen, A., Vouitsis, I., Samaras, Z., Voogt, M., Keuken, M. & Lanki, T., 2017. Particulates and noise exposure during bicycle, bus and car commuting: A study in three European cities. Environmental Research, 154, 181-189. https://doi.org/10.1016/j.envres.2016.12.012
Sysi-Aho, J. & Kaari, M., 2022. Töihin turvallisesti, pysykää liikkeessä! [online] Saatavissa: https://www.kotitapaturma.fi/toihin-turvallisesti-pysykaa-liikkeessa/ [Viitattu 22.9.2022].
Trost, S., Owen, N., Bauman, A., Sallis, J. & Brown, W., 2002. Correlates of adults’ participation in physical activity: review and update. Medicine & Science in Sports & Exercise, 34(12), 1996-2001. https://doi.org/10.1097/00005768-200212000-00020
Welsh, C., Celis-Morales, C., Ho, F., Lyall, D., Mackay, D., Ferguson, L., Sattar, N., Gray, S., Gill, J., Pell, J. & Welsh, P., 2020. Association of injury related hospital admissions with commuting by bicycle in the UK: prospective population based study. BMJ, p.m336. https://doi.org/10.1136/bmj.m336
Wendel-Vos, W., Droomers, M., Kremers, S., Brug, J. & van Lenthe, F., 2007. Potential environmental determinants of physical activity in adults: a systematic review. Obesity Reviews, 8(5), 425-440. https://doi.org/10.1111/j.1467-789x.2007.00370.x
Whitfield, G., McKenzie, B., Graff, K. & Carlson, S., 2020. Monitoring State-Level Changes in Walking, Biking, and Taking Public Transit to Work — American Community Survey, 2006 and 2017. Preventing Chronic Disease, 17. https://doi.org/10.5888/pcd17.200097
Wu, J., Li, Q., Feng, Y., Bhuyan, S., Tarimo, C., Zeng, X., Wu, C., Chen, N. & Miao, Y., 2021. Active commuting and the risk of obesity, hypertension and diabetes: a systematic review and meta-analysis of observational studies. BMJ Global Health, 6(6), p.e005838. https://doi.org/10.1136/bmjgh-2021-005838
Yle (Yleisradio), 2016. Suojelemisen kääntöpuoli: Lasten kuskaamisesta kouluun on tullut jo turvallisuusriski. [online] Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-9116440 [Viitattu 22.9.2022].
Yle (Yleisradio), 2022. Muurame vastaa Isolahden vanhempien vaatimuksiin – kunta teettää ulkopuolisella selvityksen koulumatkojen turvallisuudesta. [online] Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-12402691 [Viitattu 22.9.2022].