Liikuntaa harrastetaan usein vapaa-ajan aktiviteettinä. Kiireisessä arjessa ajatus kävelemisestä tai pyöräilystä kouluun tai töihin saattaa tuntua ennemminkin välttämättömältä käytännön ratkaisulta kuin mahdollisuudelta parantaa omaa hyvinvointia. Työmatkaliikunnalla on kuitenkin paljon muitakin hyötyjä kuin sen käytännöllisyys.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiivisilla työmatkalaisilla on pienempi kuolleisuus- ja lihavuusriski. Heillä on myös pienempi riski sairastua ei-tarttuviin tauteihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen verrattuna niihin, jotka käyttävät ensisijaisesti moottoroituja kulkuneuvoja.
Tutkimustiedon perusteella vaikuttaa siltä, että mitä pidemmän matkan kulkee töihin, sitä suuremmat ovat terveyshyödyt (1,2). Erään tutkimuksen mukaan jo muutaman minuutin intensiivinen arkiliikunta päivässä voi vähentää syöpäriskiä. Siksi portaiden tai mäkisemmän reitin valitseminen on todennäköisemmin mahdollisuus kuin uhka (3).
Aktiivisiin työmatkoihin liittyen huolta saattaa herättää ilmansaasteiden ja melualtistuksen mahdolliset haittavaikutukset, sillä pyöräilijät ja kävelijät altistuvat todennäköisemmin näille ympäristön stressitekijöille Suomessa (4). Kuitenkin tutkimuksemme mukaan aktiivisen työmatkaliikunnan hyödyt ylittävät selvästi ilmansaasteiden mahdollisesti aiheuttamat haitat (5,6).
Liikunta lievittää matala-asteista tulehdusta
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Ilmastotuuppaus (CLIMATE NUDGE) -hankkeen äskettäin julkaisemassa tutkimuksessa (5) tutkittiin yhteyttä aktiivisen työmatkaliikunnan ja matala-asteisen tulehduksen välillä. Tutkimuksessa havaittiin alhaisemmat C-reaktiivisen proteiinin pitoisuudet niillä aikuisilla, jotka kävelivät tai pyöräilivät töihin vähintään 45 minuuttia päivittäin. C-reaktiivinen proteiini kertoo matala-asteisesta tulehduksesta.
Matala-asteinen tulehdus on yhteydessä moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, tyypin 2 diabetekseen, masennukseen ja neurodegeneratiivisiin sairauksiin (7). Samoin kuin vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus, työmatkaliikunta voi pienentää sairauksien riskiä vähentämällä tulehdusta.
Panostaminen aktiivisiin työmatkoihin kannattaa
Monet kaupungit ovat pyrkineet lisäämään käveltävyyttä ja pyöräiltävyyttä kaupunkialueilla tunnustaen näiden merkityksen terveellisemmän elämäntavan edistämisessä (8,9). Ärsyttävän rutiinin sijaan kävely tai pyöräily kouluun voi olla mukava kokemus etenkin, jos reitti kulkee luonnonympäristöjen, kuten esimerkiksi puistojen tai metsien läpi.
Erään eurooppalaisen tutkimuksen mukaan työmatkaliikunta voi parantaa mielenterveyttä (10). Siksi kannattaa harkita visuaalisesti miellyttävämpää reittiä, vaikka se olisi pidempi kuin epämieluisampi, mutta lyhyempi reitti.
Aktiivisen työmatkaliikunnan taloudelliset hyödyt ovat huomattavia. Vaikka alkuinvestointi, kuten esimerkiksi laadukkaan sähköpyörän hankinta saattaa olla merkittävä, pitkän aikavälin säästöt tekevät siitä kannattavan vaihtoehdon. Esimerkiksi autoilun vaihtaminen pyöräilyyn voisi säästää yli seitsemän euroa jokaista kymmentä työmatkakilometriä kohden (11,12). Erityisesti Suomessa on säästöpotentiaalia, sillä täällä keskimääräinen työmatkan pituus on 15,7 km ja koulumatkan 6,4 km. Yli 50 % alle 5 km matkoista tehdään autolla (13,14).
Aktiivinen työmatka vähentää päästöjä
Kun ilmastokriisi voimistuu, ilmastonmuutoksen torjuminen siirtymällä moottoroidusta liikenteestä aktiiviseen työmatkaan on houkutteleva vaihtoehto. Suomessa onkin ehdotettu, että 30 prosenttia työmatkoista voitaisiin siirtää kestäviin kulkumuotoihin, kuten kävelyyn, pyöräilyyn, rautatie- tai bussiliikenteeseen keskimäärin 8 kilometrin matkalla (15). Arviomme mukaan tämä tarkoittaa, että suorat päästöt voisivat vähentyä jopa 12 prosenttia (15,16), mikä on huomattava määrä.
Lisäksi pyöräilyn lisääminen parantaa ilmanlaatua vähentämällä autojen määrää teillä. Vaikka kaupunginlaajuinen ilmanlaatu saattaa pysyä suhteellisen muuttumattomana, aiemmin vilkkaasti liikennöityjen alueiden asukkaat voivat hyötyä, sillä jopa pieni ilman epäpuhtauksien väheneminen voi parantaa terveyttä ja hyvinvointia (17). Myös melutason aleneminen voi osaltaan edistää positiivisia vaikutuksia (17).
Työmatkaliikunnan hyötyjä on siis paljon muitakin kuin vain fyysinen siirtyminen paikasta toiseen. Se parantaa terveyttä, tarjoaa kustannussäästöjä moottoroituun liikenteeseen verrattuna ja edistää puhtaampaa ympäristöä.
Kiitokset Emilia Suomalaiselle avusta päästölaskelmien kanssa sekä Timo Langille ja Juuso Jussilalle tekstin tarkistamisesta.