BLOGI
Tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus tarkasteli kohtuu- ja raskastehoisen vapaa-ajan liikunnan sekä koulumatkaliikunnan yhteyttä suomalaisnuorten mielenterveyteen, erityisesti masennuksen ja ahdistuneisuuden oireisiin. Lisäksi arvioitiin suhdetta vähemmän tutkittuihin tekijöihin, kuten krooniseen stressiin ja koulupsykologikäyntien määrään. Aihe on erityisen ajankohtainen, sillä mielenterveyspalveluiden käyttö masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
Tärkeimmät havainnot viittaavat siihen, että jopa maltilliset vapaa-ajan liikunnan määrät ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen: jo 30 minuutin viikoittainen liikkuminen yhdistettiin 17 % pienempään kroonisten stressioireiden todennäköisyyteen. Kuitenkaan alle 30 minuutin päivittäisen koulumatkaliikunnan ja mielenterveysoireilun välillä ei havaittu yhteyttä. Toisaalta taas nuorilla, jotka kävelivät tai pyöräilivät koulumatkoillaan yli 30 minuuttia päivässä oli todennäköisemmin masennusoireita ja käyntejä koulupsykologilla.
Tutkimus siis osoittaa, että vapaa-ajan liikunnalla on positiivinen yhteys nuorten mielenterveyteen. Tulevaisuudessa olisi syytä selvittää, mitkä tekijät voisivat selittää koulumatkaliikunnan mahdolliset haitalliset mielenterveysvaikutukset, sillä samaan aikaan kestävien matkustusmuotojen käytön lisääminen on olennaista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Koulumatkat kävellen tai pyöräillen on hyvä keino parantaa kuntoa
”Tuloksemme vapaa-ajan liikunnan osalta ovat linjassa aiemman tutkimusnäytön kanssa. Kansanterveyden näkökulmasta on rohkaisevaa huomata, että jo pienet lisäykset vapaa-ajan liikunnan määrään voivat vähentää mielenterveysoireilun todennäköisyyttä huomattavan paljon”, kertoo tutkimusartikkelin vastuukirjoittaja, väitöskirjatutkija Juuso Jussila.
”Vapaa-ajan liikunnan ja koulumatkaliikunnan mielenterveysvaikutusten eroavaisuudet selittyvät todennäköisesti niiden konteksteilla. Esimerkiksi vapaa-ajan liikuntaa harrastetaan usein nautinnon ja sosiaalisuuden takia, kun taas koulumatkaliikunta voi olla monelle nuorelle päivittäistä ”pakkopullaa”. Tuloksista huolimatta koulumatkojen taittaminen kävellen tai pyöräillen on erittäin hyvä keino parantaa nuorten fyysistä kuntoa ja toimintakykyä”, Jussila summaa.