Tuuppausten yhteiskehittäminen tarkoittaa prosessia, jossa kehitetään ja toteutetaan tuuppauksia yhdessä sidosryhmien kanssa.
Tuuppaukset ovat käyttäytymisen muutosta tukevia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on helpottaa yksilöiden ja yhteisöjen merkittävinä kokevien valintojen tekemistä. Muutokset keskittyvät valinta-arkkitehtuuriin vaikuttamiseen eli valintoja ohjaavien tekijöiden muokkaukseen.
Yhteiskehittäminen on keino varmistaa, että kaikkien toimenpiteeseen liittyvien henkilöiden ääni tulee kuulluksi. Ensisijaisesti se pyrkii huomioimaan henkilöt, joiden käyttäytymiseen tuuppaus kohdistuu.
Keitä tuuppausten kehittämiseen osallistuu?
Tuuppausten yhteiskehittämisessä on mukana useita osapuolia. Ehdottomasti keskeisin kohderyhmä ovat ne henkilöt, joiden käyttäytymisen muutokseen tuuppaus kohdistuu.
Heidän osallistumisensa pyrkii
- varmistamaan tuuppausten hyväksyttävyyden
- vähentävän toimenpiteeseen liittyviä eettisiä riskejä
- kohdentaa toimenpiteen tosielämässä merkityksellisiin valinta-arkkitehtuurin osa-alueisiin.
Lisäksi yhteiskehityksessä voidaan kuulla asiantuntijoita, kuten käyttäytymistieteilijöitä, toimenpiteen erityisasiantuntijoita sekä käytännön toteutuksen kannalta keskeisiä tahoja, jotka sekä tuovat prosessiin tieteellistä tietoa ja näkemyksiä että tukevat tuuppausten toteutusta ja laajempaa käyttöönottoa.
Eri osapuolten yhteistyö on tuuppausten onnistumisen, eettisyyden ja vaikuttavuuden varmistamisen kannalta keskeistä.
Yhteiskehittämisen vaiheet
Tuuppausten yhteiskehittämiseen ei ole olemassa yhtä mallia, vaan sitä on tarpeen muokata kohderyhmän mukaan. On kuitenkin tunnistettavissa tietyt vaiheet, jotka pyrkivät varmistamaan prosessin olevan aidosti osallistava sekä tarkoituksenmukainen.
Nämä vaiheet ovat:
1. Tavoitteiden määrittely ja sidosryhmien tunnistaminen
Aluksi tunnistetaan ongelma tai haaste, johon tuuppauksilla pyritään vaikuttamaan. Tämä vaihe sisältää myös tavoitteiden asettamisen. Tärkeiden sidosryhmien, kuten kohderyhmän, asiantuntijoiden ja muiden vaikuttajien, tunnistaminen.
2. Valinta-arkkitehtuurin kartoitus
Yhdessä sidosryhmien kanssa pyritään ymmärtämään käyttäytymisen kannalta keskeiset valintapisteet sekä näihin liittyvät hidastavat ja edistävät tekijät. Lisäksi on huomioitava käyttäytymisen operationalisointi: millä muuttujalla vaikuttavuutta voidaan arvioida?
3. Tuuppausten kehittäminen
Kartoitettujen merkittävimpien hidastimien valinta-arkkitehtuuriin suunnitellaan erinäisiä tuuppausvaihtoehtoja yhdessä toimijoiden kanssa. Asiantuntijat voivat toimia joko osana työpajaa tai sitä avustavassa ulkopuolisessa roolissa. Suunnitellut tuuppaukset testataan pienemmässä mittakaavassa, jotta voidaan arvioida niiden toimivuutta ja vaikutuksia.
4. Pilotointi
Valittujen tuuppausten alustavaa vaikuttavuutta ja toteutuskelpoisuutta arvioidaan pienessä pilottiotoksessa. Tavoitteena on intervention lisäksi arvioida myös tutkimusasetelman ja valittujen mittareiden toimivuutta.
5. Tarpeenmukainen muokkaus
Pilotoinnin perusteella tuuppauksia ja tutkimusasetelmaa muokataan paremmin vastaamaan asetettuja tavoitteita.
6. Skaalaaminen ja seuranta
Tuuppaukset laajennetaan koko toivotulle kohderyhmälle. Vaikuttavuutta seurataan tutkimusasetelman mukaisesti. Tarpeen vaatiessa tuuppauksia edelleen kehitetään tai niiden kohdennusta hienosäädetään saatujen tietojen perusteella.
Kriittisiä näkökulmia
Tuuppausten vaikutus on usein parhaassakin tapauksessa pientä tai keskikokoista ja niiden onnistumiseen vaikuttavat useat kriittiset tekijät. Lisäksi tuuppauksiin – kuten myös muihin ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamiseen tähtääviin liittyviin toimenpiteisiin –liittyy merkittäviä eettisiä huomionaiheita.
Ihmisten tulee ymmärtää, että heidän käyttäytymiseensä pyritään vaikuttamaan, ja heidän tulee pystyä valitsemaan itse toimia myös toisin. Läpinäkyvyys onkin keskeistä sekä etiikan,että vaikuttavuuden näkökulmista. Manipuloiviksi tai epäeettisiksi koetut tuuppaukset herättävät vastustusta ja usein epäonnistuvat myös käytännössä. Läpinäkyvyys auttaa myös väistämään niin kutsuttua syrjäytysvaikutusta, jossa tuuppaus saattaa vähentää muiden käyttäytymiseen liittyvien toimenpiteiden suorittamisen todennäköisyyttä.
Puutteellinen suunnittelu ja toteutus voivat johtaa siihen, että tuuppaukset eivät saavuta haluttuja tuloksia, esimerkiksi keskittämällä tuuppaus väärään valintapisteeseen tai valitsemalla tehoton tuuppausvaihtoehto. Myös tässä sidosryhmä on ensisijainen: jos tuuppaukset eivät vastaa kohderyhmän tarpeita ja odotuksia, ne voivat jäädä huomiotta tai herättää vastustusta.
Läpinäkyvä ja osallistava prosessi, jossa tuuppaukset kohdennetaan ja suunnitellaan huolellisesti ja viestitään selkeästi, lisää niiden hyväksyttävyyttä ja tehokkuutta. Samalla on tärkeää varmistaa, että tuuppaukset ovat eettisesti kestäviä ja vastaavat kohderyhmän tarpeita.