Päivitetty 08.09.2021

CLIMATE NUDGE -hanke

CLIMATE NUDGE kehittää tuuppauksia ja arvioi niitä monipuolisesti

CLIMATE NUDGE on monivuotinen tutkimushanke, joka suunnittelee ja toteuttaa ilmastotuuppauksia, joilla pyritään vähentämään liikenteen päästöjä ja vahvistamaan metsien hiilinieluja. Arvioimme tuuppausten toimivuutta eettiseltä, taloudelliselta ja terveydelliseltä kannalta. Tuuppaus eli nudge eli nytky on yksilöiden päätöksenteon ohjaamista siten, että heillä säilyy yhä vaihtoehtojen vapaus. Ilmastotuuppaukset siis pyrkivät edistämään yksilöiden ilmastonmuutosta hillitseviä valintoja ja tehostamaan kuntien ja valtion ilmastotoimia.

Hanketta koordinoi Turun yliopisto, ja sen muut toteuttajat ovat Itä-Suomen yliopisto, Pellervon taloustutkimus, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos. Voit katsoa yhteystietomme täältä.

Hanke sai Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksen syksyllä 2020, ja sen ensimmäinen vaihe kestää syyskuuhun 2023. Tämän jälkeen hankkeelle haetaan kolmen vuoden jatkoaikaa.

Mikä on tuuppaus?

Ajattele arkista lounaslinjastoa. Jos ensimmäiseksi laitetaan tarjolle salaatteja ja kasviksia, ihmiset valitsevat lautaselleen enemmän niitä. He voivat yhä valita muitakin ruokia, mutta terveellisten valintojen määrä kasvaa. Tällainen linjaston järjestely voi olla yhdenlainen tuuppaus. Tutkimuskielellä sanottuna ruokia järjestelemällä muokataan valinta-arkkitehtuuria niin, että yksilöt tekevät enemmän terveellisiä valintoja. Valinta-arkkitehtuuri on ympäristö, jossa ihminen tekee päätöksiä. Se voi olla fyysinen, sosiaalinen tai vaikka digitaalinen. Myös älypuhelimesi aloitusnäyttö on yhdenlainen valinta-arkkitehtuuri.

Climate-Nudgessa kehitetään tuuppauksia, jotka tekevät esimerkiksi työmatkapyöräilyn aloittamisesta helpompaa ja houkuttelevampaa, tai jotka saavat metsänomistajat valitsemaan enemmän hiilinieluja kasvattavia hoitomenetelmiä maillaan.

Ilmastotuuppaukset suunnitellaan yhdessä

Kaikki toiminta tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Liikenteen tuuppaukset kehitetään yhdessä muun muassa kuntien kanssa. Metsänhoidon tuuppaukset suunnitellaan metsänhoitoalan järjestöjen ja metsäalan ammattilaisten kanssa. Tuuppaukset suunnitellaan niin, että ne ovat skaalattavissa valikoituja sidosryhmiä laajemmiksi toimiksi.

Onko se kannattavaa: Tuuppausten talous

Suomi on tehnyt päätöksen hiilineutraaliustavoitteesta. Sen toteutuksessa on monia isoja kysymyksiä: talousohjaus, verotus, tukien muutokset sekä kivihiilen ja turpeen käyttö. Arvioimme, mitä tuuppaustoimet maksavat ja ovatko ne tehokkaita vaikkapa verojen muuttamiseen verrattuna. Tätä tietoa päätöksentekijät voivat käyttää ilmastopolitiikan suunnittelun tukena. Aiempien tutkimusten mukaan tuuppausten vaikutus ei yleensä ole valtavan suuri, mutta ne ovat kustannustehokkaita ja hyväksyttäviä.

Voiko ihmisiä ohjailla: Tuuppausten etiikka

Suomessa ei tuuppausten filosofista ja teoreettista keskustelua ole vielä käyty, ja maailmallakin se on keskittynyt terveyteen ja hyvinvointiin. Arvioimme jatkuvasti tuuppauksia, jotta tunnistaisimme, mitkä tuuppaukset ovat eettisesti ja sosiaalisesti hyväksyttäviä yksilölle ja yhteiskunnalle. Tuuppausten tutkimuksessa on korostunut näkemys, että niillä edistetään valintoja, jotka ovat tutkitusti hyväksi yksilölle – mutta entä jos yksilö onkin tästä eri mieltä?

Tuottaako se hyvinvointia: Tuuppausten terveysvaikutukset

Arvioimme myös tuuppausten vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimme, miten eri tavat kulkea työmatka vaikuttavat terveyteen, miten ne toisaalta altistavat kulkijaa ilmansaasteille sekä melulle, ja miten altistumista voi vähentää. Hiilinieluja koskevissa tuuppauksissa arvioimme esimerkiksi metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten henkistä hyvinvointia ja sen muutoksia.