Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää käyttäytymisen muutosta. Ilmaston lämpenemisen rajaaminen alle kahteen asteeseen vaatii merkittäviä muutoksia kulutuskäyttäytymiseemme, liikkumiseemme ja tapaamme tehdä valintoja. Käyttäytymisen muutos perinteisillä keinoilla, kuten pakottavalla lainsäädännöllä tai tiedottamisella on kuitenkin hidasta, vaikeaa ja joissain tilanteissa myös tehotonta. Tämän pystyy toteamaan itse kukin tammikuussa kuntosalikortin hankkinut todetessaan juhannuksena sen keskeisen hyödyn jääneen muovin tuomaan lisäpainoon taskussa.
Koronapandemia on osoittanut kriisitilanteessa laajamittaisten käyttäytymisen muutosten olevan mahdollisia niin yhteiskunnan, yhteisöjen kuin yksilöidenkin tasolla. Pakottavien toimien, kuten rangaistusten tai lakien sijaan suuri osa käyttäytymisen muutoksesta on ollut vapaaehtoista ja yksilöiden valinnoista kumpuavaa. Ilmastonmuutoksen suhteen tilanne on erilainen: enemmistö suomalaisista kannattaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ja yli puolet väestöstä kokee ilmastonmuutoksen vaativan jokaiselta suomalaiselta oma-aloitteista elintapamuutosta. Jostakin syystä nämä uskomukset eivät kuitenkaan ole ilmastokysymyksissä muuntuneet toiminnaksi tilanteen vaatimalla tavalla.
Arvojen ja toiminnan väliin repeää kuilu
Psykologiassa tällainen alho tunnetaan nimellä arvo-toimintakuilu (value-action gap). Koemme esimerkiksi olevamme työmatkaliikunnan kannattajia, mutta aamuväsymyksessä turvaudumme henkilöautoon. Tai pidämme työhyvinvointia tärkeänä, muttemme reagoi kollegan epäasialliseen kohteluun. Samoin ilmastokysymyksissä saatamme samanaikaisesti kokea ahdistusta ilmastonmuutoksesta ja lentää lomamatkalle vastakkaiselle mantereelle. Tällaiset ristiriidat vaikeuttavat tarvettamme ylläpitää johdonmukaista minäkäsitystä. Mitä voisimme tehdä, jotta arvojemme mukainen toiminta olisi helpompaa?
Miten välttää alkuvuoden innolla aloitetun kuntoiluharrastuksen rapautuminen? Miksi suuri osa äänestää omien etujensa vastaisesti? Miksi valitsemme tuotteen A emmekä tuotetta B?
Yksi tapa on hyödyntää psykologian alan tutkimustietoa valinnan tekemisestä. Käytännössä ilmastoystävällinen toiminta ei eroa muista valinnoista. Miten välttää alkuvuoden innolla aloitetun kuntoiluharrastuksen rapautuminen? Miksi suuri osa äänestää omien etujensa vastaisesti? Miksi valitsemme tuotteen A emmekä tuotetta B?
Aikaisemmin vallalla olevan käsityksen mukaisesti ihminen muuttaa käyttäytymistään, kunhan hän saa riittävästi tietoa ja hän ymmärtää muutoksesta hänelle aiheutuvat hyödyt. Käytännössä tämä selitysmalli on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi. Se huomioi vain hyvin rajallisen osan ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tästä syystä myös siihen pohjautuvat keinot käyttäytymisen muutokseen ovat olleet tehottomia tai jopa aiheuttaneet toivotusta päinvastaisia seurauksia.
Ihminen sopeutuu tiedostamattomien peukalosääntöjen avulla
Ihmisten keskeinen voimavara on poikkeuksellinen sopeutumiskyky; pystymme yleistämään ja soveltamaan tietoa ja aiemmin kokemaamme joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tämä onnistuu niin sanottujen heuristiikkojen eli tiedostamattomien peukalosääntöjen avulla. Samanaikaisesti pyrimme vähentämään tilanteiden aiheuttamaa epävarmuutta tulkitsemalla niitä tietyllä tavalla, esimerkiksi hakien vahvistusta omille ennakkouskomuksillemme. Näiden tietoisten ja tiedostamattomien tekijöiden ymmärtäminen on välttämätöntä pyrkiessämme ymmärtämään yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa.
Nytky tuuppaa, hyhmä hyydyttää
Nytkyt (tuuppaus; nudge) ovat tapa muuttaa käyttäytymistä ei-pakottavin keinoin. Ne tekevät jostakin vaihtoehdosta houkuttelevamman tai käyttäytymisestä helpommin toteutettavan, mutta eivät estä ihmistä valitsemasta toisin. Yksinkertaisimmallaan nytky tarkoittaa valintatilanteiden parempaa suunnittelua psykologista tietoa hyödyntäen siten, että ympäristö mahdollistaa ja tukee toivottavaa käyttäytymistä.
Millaiset arkiset tekijät esimerkiksi vaikeuttavat sähkönkulutuksen vähentämistä? Yksi tekijä on sähkönkulutuksen näkymättömyys: Jos kulutusta ei ajattele, ei siihen myöskään tule vaikuttaneeksi tietoisesti. Esimerkiksi tieto taloyhtiön tai asuinalueen sähkönkulutuksesta suhteessa omaan sähkönkulutukseesi tuo kulutuksen tiedostetun toiminnan piiriin ja näin ollen mahdollistaa siihen vaikuttamisen.
Nytkyjen (nudge) vastakohta tunnetaan nimellä sludge (sohjo, hyhmä), ja kattaa tilanteet, joissa ympäristö aktiivisesti vaikeuttaa esimerkiksi omien arvojen mukaista käyttäytymistä. Esimerkki tästä on tilanne, jossa sähköauton latauspisteen asennuttaminen vaatii minoalaiseen labyrinttiin vertautuvan byrokratian läpikäymisen.
Entä sinä? Ovatko sinun valintatilanteesi nytkyjen helpottamia vai hyhmän hyydyttämiä?
Kirjoittaja on psykologian erikoistutkija Turun yliopistossa