Miten liikennettä tuupataan kestävämmäksi?

Liikkumisvalintamme tuppaavat olemaan päivästä toiseen samoja. Liikumme esimerkiksi päiväkodin kautta töihin ja iltapäivällä takaisin. Illalla ehkä markettiin ja viikonloppuna johonkin harrastukseen. Arkemme on niin täynnä erilaisia valintatilanteita, että päättämisen vaivaa säästääksemme turvaudumme tuttuihin valintoihin. Kun saavutamme edes jonkinlaisen balanssin vaivattomuuden, nopeuden ja edullisuuden kolmiyhteyden suhteen, liikkumisemme muuttuu rutiiniksi, jota on vaikea muuttaa. Tämä pyhä kolminaisuus ei kuitenkaan useinkaan ole esimerkiksi oman terveyden tai ympäristön kannalta kovin optimaalinen.

Arkiliikkumiseemme vaikutetaan monenlaisin ohjauskeinoin, kuten liikenneinfrastruktuurin suunnittelulla, työsuhdepolkupyöräedulla tai joukkoliikenteen hinnoittelulla. Rutiinimme eivät kuitenkaan muutu kovin helposti. Muutos vaatisi meiltä aktiivisia päätöksiä ja asioiden selvittämistä. Mutta mitä jos liikkumiseen liittyviä valintojamme ohjattaisiin niin, että kestävämpien valintojen tekeminen olisi mahdollisimman helppoa?

Tuuppaus tekee paremmasta helpompaa

Nudging eli tuuppaaminen on yksi keino saada meidät tekemään jopa huomaamattamme parempia valintoja. Tuuppauksilla pyritään muuttamaan valintaympäristöämme niin, että ”paremmin” valitseminen olisi helpompaa. Paremmin tarkoittaa parempaa sekä oman itsemme että laajemmin yhteiskunnan kannalta. Tuuppauksia onkin käytetty menestyksekkäästi vaikutettaessa terveellisempiin ja ympäristöystävällisempiin ruokavalintoihin. Mutta onko tuuppausta hyödynnetty liikkumisvalintoihin? Päätimme ottaa asiasta selvää tekemällä liikennetuuppauksista kirjallisuuskatsauksen.

Mitä katsauksesta sitten selvisi? Ainakin se, että liikennetuuppauksia on tehty vähän, sillä tunnistimme vain 16 puhtaasti tuuppauksia käsitellyttä artikkelia. Liikennetuuppauksilla on pyritty vaikuttamaan niin vähäpäästöisempään autoiluun, autoilun vaihtamiseen kestävämpiin kulkumuotoihin, joukkoliikenteen käytön lisäämiseen kuin työmatkapyöräilyyn kannustamiseen. Vaikka keskityimme ympäristöhyötyjä tuottaviin tuuppauksiin, kävi ilmi, että vetoaminen terveydellisiin vaikutuksiin oli tehokkaampaa kuin vetoaminen ympäristötavoitteisiin. Usein nämä tavoitteet kulkevat kuitenkin ilahduttavasti käsi kädessä.

Moni tuuppaus toimii puhelinsovelluksena

Yksi kirjallisuudessa toistuva tuuppaustapa ovat erilaiset puhelimen kautta toimivat sovellukset. Niiden hyvä puoli on se, että ne tekevät ison osan asioista automaattisesti puolestamme. Ne seuraavat millä kulkuneuvolla milloinkin liikumme, mitkä ovat liikkumisen ilmastovaikutukset tai fyysinen aktiivisuus. Niiden avulla tuuppauksista saa tarkemmin henkilökohtaisia, jolla vaikuttaisi olevan merkitystä. Tutkimuksellisesti sovellusten suosio liittynee siihen, että niiden kautta saa helposti mitattua tuuppausten vaikutuksia. Toisaalta teknologiaa voidaan käyttää kehollisempaankin tuuppaukseen, esimerkiksi taloudelliseen ajotapaan vaikuttavan värisevän turvavyön avulla.

Mitä jos esimerkiksi reittiopas

suosittelisi oletusarvoisesti riittävän

ripeää ilmastoystävällisintä tai

terveyttä edistävintä reittiä

lyhimmän reitin sijaan?

Toinen tutkimuksissa toistuva teema olivat erilaiset pelillistämismenetelmät. Kukapa ei haluaisi näyttäytyä kanssakansalaisten silmissä hyvältä ja itsestään huolta pitävänä? Pelillisenä elementtinä sovelluksissa vertaillaan usein liikkumista oman verrokkiryhmän kesken, ja hyvin pärjänneet voivat saada erilaisia palkintoja. Ne voivat olla joko virtuaalisia, tai konkreettisia, kuten Lahdessa toteutetussa kokeilussa, jossa kannustimet olivat esimerkiksi uimahallilippuja. Toisaalta pelkät pelilliset elementit voivat toimia jopa paremmin kuin konkreettisia hyötyjä tuottavat kannustimet.

Informaatio kaipaa seurakseen apukeinoja

Myös erilaiset kohdennetut informaatiokampanjat toistuivat tutkimuksissa. Samoin kuin pelillistämisessä, niissäkin toistui vetoaminen kanssakansalaisten tekemiin valintoihin. Tällöin tuuppauksilla voidaan tarjota esimerkiksi tietoa siitä, miten moni valitsee liityntäpysäköinnin ja julkisen liikenteen. Meillä onkin usein liian negatiivinen kuva siitä, etteivätkö myös muut ihmiset toimisi yhteisen hyvän eteen. Toisaalta pelkällä informaatiolla tuuppaamalla vaikutukset eivät ole kovin suuria. Informaatiotuuppauksiin yhdisteltiinkin usein muita keinoja, kuten taloudellisia kannusteita. Esimerkiksi ilmaisia joukkoliikenteen kokeilujaksoja.

Parhaimmillaan tuuppaukset ovat rutinoituneen liikkumisen ohjaamisessa ja tilanteissa, joissa muutenkin tulee eteen uudenlaisia valintatilanteita. Tällainen on esimerkiksi työmatkojen muuttuminen. Tuuppauksia suunnitellessa kannattaa lisäksi miettiä, keihin tuuppauksilla pyritään vaikuttamaan. Jos matalalla roikkuvat hedelmät on jo poimittu, pelkästään tuuppausten avulla voi olla vaikea vaikuttaa.

Kirjoittaja on Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, joka valitsee lähes joka kerta saman neljästä yhtä hyvästä polkupyörästään.