BLOGI
Kuinka paljon suomalaislapset pyöräilevät koulumatkojaan – ja miten pyöräilyn määrää voitaisiin lisätä tuuppausten avulla?
Koululaisten pyöräilyä ja muita aktiivisia liikuntamuotoja on Suomessa tutkittu useassa tutkimuksessa, kuten Fiksusti kouluun -ohjelmassa [1] ja LIITU-tutkimuksessa [2]. Myös viimeisimmän Henkilöliikennetutkimuksen (HLT 2016) [3] aineisto sisältää tietoja koululaisen kulkumuodoista eri puolella Suomea.
Ilmastotuuppaus-hankkeemme yhtenä tavoitteena on aktiivisiin kulkutapoihin ja etenkin pyöräilyyn kannustaminen erilaisten tuuppausten tai nytkyjen (”nudges”) avulla. Tuuppaukset ovat erilaisia muutoksia siinä ympäristössä, jossa teemme arkisia valintojamme. Jotta tietäisimme, millaiset muutokset koululiikkumisen tuuppaamiseksi olisivat tehokkaimpia, tarvitsemme tarkempaa tietoa lähtötilanteesta. Olemmekin analysoineet henkilöliikennetutkimuksen aineistoa peruskoululaisten koulumatkojen ja etenkin pyöräilyn osalta.
Otimme analyysissä mukaan koko uusimman henkilöliikennetutkimuksen aineiston koululaisille. Aineisto sisältää 3781 havaintoa 6–15-vuotiailta peruskoululaisilta. Aineiston tuloksia on verrattu vuosina 2020 ja 2021 tehdyn Fiksusti kouluun -kyselyn tuloksiin sekä LIITU-tutkimuksen aineistoon.
Pyöräily vähenee talvisin paljon
Kaikki kolme aineistoa kertovat melko samanlaista tarinaa koululaisten pyöräilystä. Pyöräilyn suhteellinen määrä kasvaa kellomaisella käyrällä noin 2–3 kilometrin koulumatkoihin asti, jonka jälkeen pyöräilyn määrä laskee lähes olemattomiin kymmenen kilometrin tienoilla. Pyöräilyn määrä riippuu merkittävästi vuodenajasta. Kävelyn määrä laskee yhtenäisesti välimatkan kasvaessa ja lähestyy nollaa jo viiden kilometrin pituisilla matkoilla.
Aineistojen tuloksissa on erojakin. Fiksusti kouluun -kysely sisälsi esimerkiksi enemmän havaintoja yläkoululaisilta kuin henkilöliikennetutkimusaineisto. Yläkoululaiset pyöräilevät alakoululaisia enemmän keskipitkillä 3–5 kilometrin matkoilla. Henkilöliikennetutkimuksen aineisto sisältää myös suuren osan koululaisia Oulun seudulta, jossa pyöräillään muuta Suomea enemmän.
Peruskoululaisten kulkutavat koulumatkoilla HLT, Fiksusti kouluun ja LIITU-aineistojen perusteella. HLT-aineisto keväälle/syksylle sisältää touko-, kesä-, elo-, syys- ja lokakuun havainnot ja aineisto talvelle marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun havainnot. Moottori-kategoria sisältää autokyydit, koulukuljetukset, joukkoliikenteen (myös raideliikenteen) ja mopojen käytön.
Ilmastotuuppaus-hankkeen kannalta on kiinnostavaa huomata, että moottoriajoneuvojen käyttö lyhyillä koulumatkoilla on melko vähäistä verrattuna esimerkiksi työmatkalaisiin. Aktiivisten kulkutapojen käyttö lyhyillä koulumatkoilla voisi kuitenkin vielä lisääntyä. Fiksusti kouluun -ohjelman yhtenä tavoitteena on saada 0–2 kilometrin matkojen autokyydit minimiin ja kiinnittää huomioita varsinkin talvella lisääntyvään saattoliikenteeseen näillä matkoilla.
Tilanne on pyöräilyn suhteen huomattavasti parempi keväällä ja syksyllä kuin talvella, sillä pyöräilyn määrä laskee talvisin merkittävästi. Pyöräily korvataan osittain kävellyllä, etenkin alle kolmen kilometrin matkoilla. Autokyytien osuus talven matkoista alkaa tosin nousta jo yli yhtä kilometriä pidemmillä koulumatkoilla. Talvipyöräilyn edistäminen olisikin yksi parhaista mahdollisuuksista kasvattaa aktiivisten kulkutapojen osuutta. Koulumatkoille tärkeiden pyöräteiden priorisointi talvikunnossapidossa, pyöräpysäköintialueiden auraus ja katetut pyörien säilytystilat kouluilla voisivat olla yksi askel tähän suuntaan. Myös vanhempien valinnoilla ja esimerkillä on suuri merkitys.
Tytöt pyöräilevät poikia vähemmän
Toinen kiinnostava huomio koskee eroa tyttöjen ja poikien pyöräilyssä. Tytöt kävelevät ja käyttävät moottoriajoneuvoja poikia enemmän, mutta pyöräilevät selkeästi vähemmän. Lisäksi tyttöjen pyöräily vähenee suhteessa enemmän talvella poikiin verrattuna. Olisikin kiinnostavaa tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat tyttöjen pyöräilyyn. Näin tyttöjä voisi myös paremmin kannustaa, tuuppauksilla tai muilla keinoin, pyöräilemään enemmän lyhyillä alle viiden kilometrin koulumatkoilla autokyytien sijasta.
Lähteet
[1] Joonas Niemi, Harto Hakonen, Jouni Kallio, Heidi Lindfors ja Tuija Tammelin: Koulumatkojen kulkutapaseuranta, syyskuu 2020, helmikuu 2021 ja toukokuu 2021, Fiksusti kouluun -ohjelma. Tulostiivistelmä. Likes 2021.
[2] Sami Kokko ja Leena Martin (toim.): Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion Liikuntaneuvosto 2019.
[3] Henkilöliikennetutkimus 2016 – Suomalaisten liikkuminen. Liikenneviraston tilastoja 1/2018.