Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että koulumatkaliikkujat, eli koulumatkansa pyörällä tai kävellen kulkevat, sekä vapaa-ajan liikuntaa harrastavat 15–16-vuotiaat nuoret kokivat koulumenestyksensä paremmaksi kuin vähän liikkuvat ikätoverinsa. Jo maltillinen vapaa-ajan kohtuu- ja raskastehoisen liikunnan määrä oli yhteydessä myös pienempään koulu-uupumuksen todennäköisyyteen. Tutkimus julkaistiin arvostetussa European Journal of Public Health -tiedelehdessä.
Liikunnan yhteys oppimiseen ja koulumenestykseen on monimutkainen. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että erityisesti koulupäivän aikana tapahtuvalla liikunnalla, kuten koululiikunnalla, voidaan saavuttaa oppimishyötyjä – ainakin matematiikassa. Tästä huolimatta koulumatkaliikunnan ja oppimistulosten välistä yhteyttä on tutkittu vain vähän. Liikuntaa ja opiskeluhyvinvointia käsittelevät tutkimukset ovat taas keskittyneet pääsääntöisesti yliopisto-opiskelijoihin.
Nyt julkaistussa yli 34 000 yläkoululaista käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että koulumatkaliikunta oli yhteydessä parempaan koettuun koulumenestykseen ja itseraportoituun koulutaidoissa suoriutumiseen. Vapaa-ajan kohtuu- ja raskastehoisen liikunnan osalta yhteys oli vielä vahvempi. Kuten aiemmissa tutkimuksissa, vapaa-ajan liikunnan ja matemaattisten taitojen yhteys oli erityisen selkeä.
– Koulumatkaliikunnan osalta viitteet positiivista vaikutuksista olivat mielenkiintoisia, sillä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen terveysvaikutukset ovat suuren kiinnostuksen kohteena tällä hetkellä. Havaintomme voi selittyä esimerkiksi sillä, että juuri ennen koulupäivän alkua tapahtuva liikunta parantaa keskittymiskykyä oppitunneilla. Poikkileikkausasetelman takia emme kuitenkaan voi tehdä johtopäätöksiä syy-seuraussuhteesta, toteaa väitöskirjatutkija Juuso Jussila kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä.
– Vapaa-ajan liikunnan ja koulumenestyksen vahva positiivinen yhteys ei yllättänyt, sillä havainnollemme on tukea myös pitkittäis- ja interventiotutkimuksista. Vaikka kaikkia selittäviä mekanismeja ei vielä täysin tunneta, aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi pallopeleissä kehittyvät koordinaatiokyky ja havaintomotoriikka voivat selittää parempia oppimistuloksia. Lisäksi kovatehoisempi liikunta voi näkyä aivoperäisen hermokasvutekijän pitoisuuden kasvussa verenkierrossa, mikä edistää kognitiivista toimintakykyä.
Viime aikoina paljon puhututtanut koulu-uupumus oli yhteydessä vain vapaa-ajan liikuntaan. Jo 30 minuutin viikoittainen kohtuu- ja raskastehoinen liikunta oli yhteydessä 24 % pienempään koulu-uupumuksen todennäköisyyteen. Nuorilla, joilla viikoittaista vapaa-ajan liikuntaa kertyi 4–6 tuntia, todennäköisyys oli jopa 46 % pienempi vähän liikkuviin verrattuna. Sekä vapaa-ajan liikunta että koulumatkaliikunta olivat positiivisesti yhteydessä myös koulunkäynnistä pitämiseen.
– Käsittääkseni tämä oli ensimmäinen ison kokoluokan tutkimus, jossa selvitettiin liikunnan yhteyttä alle 18-vuotiaiden koulu- tai opiskelu-uupumukseen. Vapaa-ajan liikunta voi toimia erinomaisena keinona irrottautua opiskeluun liittyvästä henkisestä kuormasta. Jos saamme ohjattua lapset ja nuoret enemmissä määrin liikuntaharrastusten pariin, myönteiset oppimis- ja hyvinvointivaikutukset voivat mahdollisesti olla merkittäviä, Jussila summaa.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa maanlaajuisen Kouluterveyskyselyn aineistoa hyödyntäen. Jussila työskentelee Ilmastotuuppaus-tutkimushankkeessa, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Lue lisää:
Jussila J, Pulakka A, Halonen JI, Salo P, Allaouat S, Mikkonen S, Lanki T. Are active school transport and leisure-time physical activity associated with performance and wellbeing at secondary school? A population-based study. European Journal of Public Health. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckad128
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Juuso Jussila, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, juuso.jussila(a)uef.fi, +358400593254