BLOGI
Hyväksytkö sen, että jatkossa hallitus pidättää veronpalautuksestasi 50 euroa suoraan hyväntekeväisyyteen, ellet toisin ilmoita? Saako terveellisimmät elintarvikkeet asettaa mahdollisimman näkyvälle paikalle ruokakaupassa? Entä hyväksytkö elokuvateattereissa esitettävän mainoskampanjan, jolla pyritään saamaan ihmiset luopumaan tupakoinnista ja ylensyönnistä?
Muun muassa tällaisin esimerkein on kartoitettu kymmenissä eri maissa ihmisten suhtautumista tuuppauksiin (Reisch & Sunstein, 2016; Sunstein, Reisch, & Rauber, 2018). CLIMATE NUDGE -hankkeessa saamme pian näitä tuloksia myös Suomesta. Suomen-kyselyä varten olemme kääntäneet aiemmissa tutkimuksissa käytetyn 15 esimerkkituuppauksen kysymyspatterin. Se sisältää erityyppisiä ja eri elämänaloille kohdistuvia tuuppauksia – ruokaan ja terveyteen, energiaan, ilmastoon ja elintenluovutukseen.
Lisäksi saamme uutta tietoa yksilöllisistä tuuppausten hyväksyntää selittävistä tekijöistä sekä eri puolilla Suomea asuvien ihmisten asenteista. Kysely toteutetaan keväällä, ja tavoitteena on yli 4 000 vastaajaa.
Rahaa ei saa viedä kysymättä
Kansainvälisten tutkimusten mukaan enemmistö ihmisistä kannattaa esimerkkituuppauksia lähes kaikissa tutkituissa maissa ja maiden välillä on havaittavissa enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Suuressa osassa demokraattisia maita, kuten Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Isossa-Britanniassa, Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa tuuppaukset yleisesti ottaen hyväksytään.
Selvät perusperiaatteet erottavat, mitkä tuuppaukset hyväksytään ja mitkä ei. Ohjaava periaate näyttää olevan, että ihmisten rahaa ei saa viedä kysymättä, vaikka tarkoitus olisi hyvä. Huomionarvoista on, että tällainen tuuppaus on kuitenkin koettu hyväksyttäväksi, jos raha päätyy lopulta takaisin tuuppauksen kohteena olevalle ihmiselle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa koettiin hyväksi, että eläkevakuutukseen ohjattiin automaattisesti osa palkasta (Thaler & Sunstein, 2009).
Helpoimmin hyväksytään ”kevyemmät” tuuppaukset, kuten informaatiokampanjat, joilla vähennetään holtitonta ajotapaa tai lasten ylipainoa.
Ihmiset vastustavat myös manipuloivia tiedostamattomasti vaikuttavia mainoksia. Tällaiset mainokset ovat niin lyhyitä, etteivät ihmiset oikeastaan edes huomaa niitä. Näitä vastustetaan silloinkin, kun tarkoituksena on vähentää tupakointia ja ylensyömistä. Manipulointia yritetäänkin välttää tuuppauksissa läpinäkyvyyden, ja hankkeessamme lisäksi yhteiskehittämisen keinoin.
Esimerkeistä helpoimmin hyväksytään ”kevyemmät” tuuppaukset, kuten informaatiokampanjat, joilla vähennetään holtitonta ajotapaa tai lasten ylipainoa. Näissä hyväksyntä oli lähes yksimielistä riippumatta maasta.
Aasian maat ja Ruotsi poikkeuksia joukossa
Selvän poikkeuksen muodostivat Aasian maista Japani ja Euroopan maista Unkari, Tanska ja Ruotsi (Almqvist, & Andersson, 2021). Niissä tuuppaustoimien hyväksyntä jäi jopa alle 50 prosentin. Toisessa ääripäässä taas olivat Kiina ja Etelä-Korea, joissa enemmistö ihmisistä hyväksyy lähes kaikentyyppiset tuuppaukset, Kiinassa jopa alitajuiset mainokset. Kiinalaisten innokkuus ei yllätä, koska valtion ohjaaminen on maassa yleisesti vahvaa ja sen vastustaminen julkisesti voi johtaa negatiivisiin seurauksiin. Sen sijaan yllättävää oli, että autoritaarinen Venäjä kuului yhdessä Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen kanssa samaan ”hyväksyvät pienin varauksin”-ryhmään.
Myönteisiä asenteita tuuppauksia kohtaan saattaa selittää tuttuus, sillä tuuppaukset ovat olleet näkyvästi esillä monissa maissa. Australiassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa on perustettu erillisiä ”tuuppausyksiköitä” (Behavioral Insight Team), jotka ovat saattaneet levittää tuuppaustietoutta muuallekin.
Asenteet istuvaa hallitusta ja poliitikkoja kohtaan voivat vahvasti vaikuttaa vastauksiin.
Kulttuurierojen lisäksi hyväksynnässä on todennäköisesti ajallista vaihtelua ja tulokset riippuvat kyselyhetkestä. Asenteet istuvaa hallitusta ja poliitikkoja kohtaan voivat vahvasti vaikuttaa vastauksiin, sillä kaikissa esimerkeissä tuuppauksen esittäjänä on hallitus. Tämä voi selittää Ruotsin ja Tanskan tuloksia. Esimerkiksi Tanskassa luottamus hallitusta kohtaan oli kyselyn tekoaikaan erityisen alhainen, vaikka yleisesti luottamus instituutioita kohtaan on Tanskassa edelleen maailman korkeimpia. Miltähän tulokset näyttäisivät, jos tuuppauksen esittäjänä olisi hallituksen sijaan jokin muu taho?
Vaikuttavatko Suomessa tuuppausten hyväksyntään asenteet nykyhallitusta kohtaan? Minkä maiden joukkoon Suomi tulee hyväksynnässä sijoittumaan? Näihin kysymyksiin meillä ei ole vielä vastausta, koska Suomessa ei vielä ole tutkittu tuuppausten hyväksyntää, mutta se selviää pian!
Lähteet:
Almqvist, & Andersson, P. (2021). Low support for nudging among Swedes in a population representative sample. Behavioural Public Policy, 1–13. https://doi.org/10.1017/bpp.2021.4
Reisch, & Sunstein, C. R. (2016). Do Europeans like nudges? Judgment and Decision Making, 11(4), 310–325.
Sunstein, C. R., Reisch, L. A., & Rauber, J. (2018). A worldwide consensus on nudging? Not quite, but almost. Regulation & Governance, 12(1), 3-22.
Thaler, R. H., & Sunstein, C. R. (2009). Nudge: Improving decisions about health, wealth, and happiness. Penguin.