UUTINEN Ympäristöteko on useasti samalla kertaa terveysteko – ja työhyvinvointiteko. Näin arvioivat Jaana Halonen ja Jenni Ervasti tuoreessa Lääkärilehden artikkelissaan. Monilla ympäristötoimilla on tunnistettu terveyttä edistäviä vaikutuksia, ja siksi niiden tehokas edistäminen toisi hyötyjä useille toimijoille.
Tällaisia toimia ovat esimerkiksi vähäpäästöinen liikkuminen, kasvipainotteisen ruoan lisääminen ja asuntojen energialähteiden muuttaminen. Ne sekä säästävät ympäristöä että parantavat kansanterveyttä ja työhyvinvointia. Suurin osa suomalaisten ilmastopäästöistä syntyy nimenomaan liikkumisesta (37 %), ruuasta (23 %) ja asumisesta (18 %).
”Ympäristölle ja terveydelle edullisten valintojen edellytys on, että ne ovat helppoja, edullisia ja arkeen soveltuvia. Niihin tarvitaan ympäristöalan, terveydenhuollon ja työpaikkojen yhteistyötä. Ja yksilöiden valintojen lisäksi tarvitaan yhteiskunnan rakenteiden ja lainsäädännön kehittämistä”, sanoo Jaana Halonen.
Mutta miten muutokseen voitaisiin päästä?
Auton ratista pyörän selkään
Liikkumisen päästöt syntyvät lähinnä passiivisesta moottoriajoneuvoilla tapahtuvasta liikkumisesta. Muutos kohti aktiivisia liikkumistapoja, kuten kävelyä ja pyöräilyä, vähentäisi päästöjä ja kohentaisi ihmisten terveyttä.
”Suomessa puolet alle kolmen kilometrin matkoista kuljettiin henkilöautolla vuonna 2021. Uusimman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista ei saavutakaan liikuntasuosituksia”, sanoo Halonen
Merkittävässä roolissa liikunnan lisäämisessä voisivat olla työmatkat. Matkoista, jotka liittyvät työasioihin, 83 prosenttia kuljetaan henkilöautolla.
Työmatkaliikunnan on havaittu olevan yhteydessä parantuneeseen itsearvioituun terveyteen ja työkykyyn. Lisäksi työmatkaliikunnan on raportoitu olevan yhteydessä parempiin veren rasva-arvoihin, pienempään vyötärönympärykseen sekä alempiin matala-asteisen elimistön tulehdustilan arvoihin. Se on myös yhteydessä parempaan työssä suoriutumiseen.
Arkiliikkumiseen voidaan kannustaa työpaikoilla muun muassa varmistamalla hyvät pyöräparkit ja pukuhuoneet. Työpaikat voisivat myös tarjota työntekijöille tukea julkisten kulkuneuvojen käyttöön tai esimerkiksi työsuhdepyöräedun.
Kasviksia punaisen lihan sijaan
Ravitsemuksen kannalta suurimmat ilmastopäästöt syntyvät eläinperäisen ruuan tuottamisesta. Punaisen ja prosessoidun lihan kulutus puolestaan on yhdistetty muun muassa tyypin 2 diabeteksen, sydän ja verisuonisairauksien ja syövän esiintymiseen.
On arvioitu, että jos Euroopassa liha- ja maitotuotteiden kulutuksesta puolet korvattaisiin kasvipohjaisilla tuotteilla, kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät 25–40 %, ruuan tuotantoon tarvittaisiin 23 % vähemmän viljelysmaata asukasta kohden ja tyydyttyneiden rasvojen saanti vähenisi 40 %.
”Ruokavalion muutokseen voitaisiin ohjata muun muassa elintarvikkeiden standardoiduilla ravitsemusmerkinnöillä ja julkisten ruokahankintojen ohjauksella. Työpaikoilla, joilla on yhteinen ruokala, voitaisiin tarjota harvemmin liharuokavaihtoehtoja”, sanoo Jenni Ervasti.
Mittaria alas ja lisää maalämpöä
Kylmän ilmaston vuoksi suomalaisten asumisen ilmastopäästöt ovat suuret. Sähköntuotannossa siirtymä uusiutuvaan energiaan on menossa, mutta ei ole vielä täysin toteutunut. Monet suomalaiset lämmittävät kotiaan myös puulla, mikä aiheuttaa noin 40 % Suomen pienhiukkaspäästöistä, jotka ovat haitallisia terveydelle.
Päästöjä vähentävät muun muassa energiaremontit ja sähkölämmityksen tehostaminen ilmalämpöpumpulla, kuten myös lämmitysmuodon vaihtaminen maalämpöön. Lämmityksen tarvetta ja päästöjä voi vähentää säätämällä sisäilman lämpötilaa 20–22 asteeseen.
Lääkärilehden artikkeli:
Ympäristön tilaa, terveyttä ja työhyvinvointia voi edistää samoin keinoin