UUTINEN
”Käyttökelpoinen, mutta vaativa”, kuvailee professori Paula Salo tuuppauksen eli nudgen pääpiirteet. Tuuppaukset voisivat auttaa Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa – osana laajempaa ohjauskeinojen valikoimaa. Tuuppauksen suunnittelijan pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei hyvä tarkoitus lipsahda viherpesuksi eikä ihmisiä johdeta harhaan. Tehokkuuttakin on tarpeen miettiä.
Salon johtama Climate Nudge -hanke on jo vuodesta 2020 tutkinut tuuppausten teoriaa ja käyttöä työ- ja koulumatkaliikenteessä ja metsänhoidossa. Tarkoituksena on, että yhtenä lopputuloksena olisi eräänlainen tuuppausten käsikirja tai ohjeistus organisaatioille ja yhteisöille, jota voi soveltaa myös muuhun kuin ilmastokysymyksiin.
”Tärkeitä kysymyksiä, joita pitää muistaa, kun harkitsee tuuppausta ovat: Mikä on lähtötilanne, mihin pyritään, kuka päättää mikä on ’hyvää’, mikä on perustelu tuuppaukselle ja onko se oikeudenmukainen ja eettinen”, sanoo Turun yliopiston psykologian professori Salo.
Yksi tähänastisista päähavainnoista onkin, että toimintaympäristö ja kohderyhmä pitää tuntea tarkkaan. Esimerkiksi metsänomistajia tuupatessa mukaan tarvitaan usein välittäjätahoja, joilla on omat aikataulunsa, toimintatapansa ja tavoitteensa.
”Lisäksi pitää muistaa, että mitään valtavan suurta yksittäistä vaikutusta on tuskin odotettavissa, ennemmin pieniä puroja, joista kasvaa isompi virta”, sanoo Salo.
Climate Nudge -hankkeen tutkijat jakoivat tuoreimpia tietojaan tuuppauksista sidosryhmätilaisuudessa Helsingissä maaliskuun puolivälissä.
Vanhempien esimerkki kannustaa koulumatkaliikuntaan
Millaisia kokemuksia tutkijoille on muutamassa vuodessa kertynyt tuuppausten tekemisestä liikenteessä ja metsissä?
Työmatkoista on tehty tuuppaus Vantaan kirjastoissa vuonna 2022, ja parhaillaan menossa on toinen kokeilu THL:ssä ja Fimeassa. Metsätuuppausta puolestaan on kokeiltu tuhkalannoituksen osalta yhden metsänhoitoyhdistyksen kanssa, ja käynnissä on digitaalisen tuuppauksen suunnittelu metsään.fi-palveluun.
”Olemme saaneet paljon tietoa siitä, mikä vaikkapa edistää tai estää aktiivisia koulumatkoja. Vaikutusta on matkan pituudella ja tien vaarallisuudella, mutta myös vanhempien ja opettajien esimerkillä ja asenteilla”, kertoo Paula Salo.
Työmatkojen kohdalla merkitystä on muun muassa pyörien säilytystiloilla ja työpaikan sosiaalitiloilla ja työvuoroilla. Etenkin terveyshyödyt ovat tärkeä aktiivista liikkumista edistävä tekijä.
Voiko käydä niin, että tuupataan pyöräilijöitä sähköautoilijoiksi eikä polttomoottoriautoilijoita sähköautoilijoiksi?
Helena Siipi
Metsissä tilannetta mutkistaa pitkä aikajänne. Päätökset metsänhoidossa voivat ulottua jopa sadan vuoden päähän, joten tämänhetkisen metsänomistajan ohella kuviossa ovat mukana tulevatkin sukupolvet.
”Metsätaloudessa tuuppauksen vaikuttavuus voi olla odotettua heikompi, minkä vuoksi tuuppaus tulisi yhdistää muihin kannustimiin ja politiikkainstrumentteihin. Metsätuuppauksissa tärkeää on helppous ja kohderyhmän hyvä tuntemus. On muistettava, että metsänomistajan päätöksenteko on monitavoitteista.”, kertoo Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.
Miten varmistetaan tuuppauksen eettisyys?
Viherpesuepäilyt ovat julkisessa keskustelussa yleisiä, eivätkä tuuppaukset ole niiltä suojassa. Ilman huolellista eettistä punnintaa ei tuuppaamaan pidäkään lähteä.
”Tuuppaus on työväline, ja kuten kaikkia välineitä – vaikka keittiöveitsiä – sitä voi käyttää hyvällä ja huonolla tavalla. Jotkut tuuppaukset voivat olla eettisesti parempia ja jotkut huonompia”, kertoo Turun yliopiston dosentti Helena Siipi.
Hänellä on valmis etiikan muistilista tuuppauksen tekijälle:
”Miksi haluan tuupata, onko se tehokas tapa käyttää rajallisia resursseja, miksi tuuppaan näitä ihmisiä ja mihin, ja miten läpinäkyvää toiminta on. Ja jos se ei ole läpinäkyvää, onko se perusteltua.”
Siipi muistuttaa, että juuri ilmastoon keskittyvissä tuuppauksissa on omia erityispiirteitään. Niitä ei useinkaan tehdä suoraan tuupattavan itsensä eduksi vaan laajemman hyvän saavuttamiseksi. Lisäksi ilmastotoimilla on vankat vastustajansa, kun terveyden kohentamista harvemmin vastustetaan kiivaasti. Olennaista on myös oikeudenmukaisuus, eli kenen pitäisi osallistua ilmastotoimiin.
”Monesti ilmastotuuppausten kohteet valitaan helppouden ja toteutettavuuden perusteella, vaikka näyttää siltä, että ne olisi hyvä kohdistaa korkeassa sosioekonomisessa asemassa oleviin. Näin siksi, koska hyvä taloudellinen tilanne on yhteydessä korkeaan kulutukseen. Näillä ihmisillä on siis päästövähennyspotentiaalia, ja on oikeudenmukaista, että haitan aiheuttaja osallistuu sen vähentämiseen.”
Tuuppausten yleinen hyväksyttävyys Suomessa on hyvin korkealla tasolla.
Jukka Sivonen
Yksi tuuppaustyyppi, jota on maailmalla kohdistettu hyvässä sosioekonomisessa asemassa oleviin, on tuuppaukset sähköautoiluun. Mutta niissäkin piilee eettinen riski.
”Sähköautoilu ei ole mitenkään ympäristöystävällistä, jos sitä verrataan pyöräilyyn, kävelyyn tai julkisen liikenteen käyttöön. Voiko käydä niin, että tuupataan pyöräilijöitä sähköautoilijoiksi eikä polttomoottoriautoilijoita sähköautoilijoiksi? Eikä näiden tuuppausten tehosta ole vielä tarkkaa tietoa, joten kannattaako niihin käyttää voimia, kun sähköautoilu olisi nosteessa joka tapauksessa”, pohtii Siipi.
Hyväksyvätkö ihmiset tuuppaukset?
Hankkeessa on tutkittu sitäkin, hyväksyvätkö ihmiset tuuppaukset vai pitävätkö he niitä manipulaationa, miten erilaisiin tuuppauksiin suhtaudutaan ja kenen tekemiin tuuppauksiin luotetaan. Hyväksyttävyys on tärkeää, koska se mahdollistaa tuuppausten tehokkaamman toteutuksen.
Viime kesänä aiheesta tehtiin laaja kysely 20 000:lle 20-85-vuotiaalle suomalaiselle. Siihen saatiin liki 6 200 vastausta.
”Enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että ilmastotuuppaaminen on järkevää, mutta silti on noin 10 prosentin joukko, joka pitää niitä enemmän manipulointina”, kertoo erikoistutkija Vuokko Härmä THL:stä.
Hyväksyttävyyteen vaikuttavat muun muassa tuuppauksen toteuttajat, viestintä, läpinäkyvyys ja ihmisten omat vaikutusmahdollisuudet. Merkitystä on yksilötekijöilläkin, eli mikä on ihmisen oma luotto yhteiskuntaan, asema sekä arvot.
”Tuuppausten mahdollisista tekijöistä kaikkein myönteisimmin kyselyssä suhtauduttiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, vähiten positiivisesti satunnaisotannalla valittuun kansalaisraatiin”, kertoo Härmä.
Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä erilaisista konkreettisista tuuppauksista. Suurimman hyväksynnän saavutti tuuppaus, jossa kaikkiin tuotteisiin lisättäisiin erillinen päästömerkintä. Selvästi matalampi hyväksyntä oli tuuppauksella, jossa luotaisiin sovellus, jolla voi verrata omaa sähkönkulutustaan naapurustoon. Silti suurempi määrä vastaajista hyväksyi tämänkin tuuppauksen kuin vastusti sitä.
”Tuuppausten yleinen hyväksyttävyys Suomessa on hyvin korkealla tasolla, eli ne sopivat hyvin täydentämään muita ohjauskeinoja”, arvioi THL:n erikoistutkija Jukka Sivonen.