Osana CLIMATE NUDGE -hanketta tutkitaan, miten työsuhdepyöräetu vaikuttaa ihmisten liikkumiseen – saako se meidät muuttamaan rutiinejamme, hyppäämään pyörän selkään ja jättämään auton talliin?
Käyttäytymisen muutos edellyttää usein monitasoisia ohjauskeinoja, sillä kulkutavan valintaan vaikuttavat monet tekijät – arjen rutiinit, liikkumisympäristö ja koetut mahdollisuudet.
”Muutos edellyttää myös tilaisuutta häiritä vanhoja tottumuksia ja mahdollisuutta kokeilla uutta vaivattomasti – muuten ihminen jää helposti kiinni tuttuun ja turvalliseen. Työsuhdepyöräetu on esimerkki interventiosta, joka voi madaltaa kynnystä aktiivisempaan liikkumiseen erityisesti niillä, jotka eivät muuten pyöräilisi”, sanoo projektitutkija Anna Makkonen Turun yliopistosta.
Makkosen tutkimuksessa selvitetään työsuhdepyöräedun vaikutuksia niin sanotulla kvasikokeellisella interventiolla. Mukana on ihmisiä kahdesta kunnasta. Runsaan 3000 hengen interventioryhmälle on tarjolla pyöräetu, vajaan 5800 hengen kontrolliryhmälle ei. Ryhmien toimintaa tarkastellaan kolmessa kohtaa: kaksi kertaa ennen edun tarjoamista ja kerran sen jälkeen.
”Tutkimme, voidaanko havaita muutosta ihmisten käyttäytymisessä ja havaitaanko ryhmiä, jotka erityisesti hyötyvät muutoksesta esimerkiksi elintapojen ja riskitekijöiden perusteella. Tutkimusasetelmalla pyrimme kokeellisen tutkimuksen luotettavuuteen, jotta voitaisiin tehdä uskottavia kausaalipäätelmiä”, kertoo Makkonen.
Tutkimuksessa hyödynnetään ns. intention-to-treat-lähestymistapaa, joka mahdollistaa intervention vaikuttavuuden tarkastelun laajemmasta näkökulmasta. Työsuhdepyöräetu ei ole vain yksittäinen taloudellinen kannustin, vaan se toimii myös organisaatiotason viestinä ja mahdollisena kulttuurimuutoksen katalyyttina. Kun työyhteisössä tiedotetaan laajasti edusta ja sen mahdollisuuksista, se voi toimia eräänlaisena pyöräilyn edistämiskampanjana.
”Vaikka kaikki työntekijät eivät hyödyntäisi etua konkreettisesti – esimerkiksi osamaksumalli ei houkuttele kaikkia – he voivat silti altistua uusille normeille ja asenteille, jotka rohkaisevat pyöräilyn lisäämiseen arjessa”, sanoo Makkonen.
Edun vaikutuksista on toistaiseksi vain vähän tutkimustietoa.
Sähköpyörä on suosituin edun käyttökohde
Työsuhdepyöräedun vaikutusta työmatka- ja vapaa-ajan liikkumiskäyttäytymiseen Suomessa on tutkittu aiemminkin, mutta tiedot perustuvat useimmiten kyselyihin, joissa ihmiset raportoivat itse takautuvasti käyttäytymisensä muutoksista. Tällaisia ovat tehneet muun muassa Pyöräliitto ja Gobybike. Kontrolloituja tutkimuksia verrokkiryhmineen on sen sijaan harvassa.
”Lahdessa toteutettiin vuonna 2023 tutkimuspilotti, jossa oli seurantaa sekä ennen että jälkeen. Siinä ihmiset raportoivat, että pyöräily ja oli lisääntynyt ja se madalsi kynnystä muuhunkin arkiliikuntaan. Tutkittavia oli kuitenkin vain 14”, sanoo Makkonen.
Kansainvälisesti on tehty 10 tutkimuksen meta-analyysi sähköpyöräinterventioista. Siinä havaittiin, että sähköpyörän käyttöönotto lisäsi pyöräilyä 5 kilometrillä päivässä ja vähensi autoilua 2,4 kilometrillä. Interventiot hyödyttivät erityisesti ei-aktiivisia ja autoriippuvaisia.
Norjalaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa tulokset osoittivat, että Oslon kaupungin käyttöönottama 500 euron hankintatuki sähköpyörää varten lisäsi pyöräilyn kulkutapaosuutta 17-22 prosenttiyksikköä verrattuna kontrolliryhmään. Vaikutus oli nähtävissä sekä kulkutavan muutoksena että viikoittaisen pyöräilymatkan kasvuna.
Sähköpyöräinterventiot ovat tässä tapauksessa erityisen kiinnostavia, sillä työsuhdepyöräedulla hankitaan useimmiten (70 %) juuri sähköpyörä.
”Yhteenvetona voisi tässä vaiheessa sanoa, että työsuhdepyöräetu voi murtaa liikkumisrutiineja, ja nimenomaan sähköpyörä saattaa olla siinä tehokkain keino. Kiinnostavaa on sekin, vaatiiko muutos tuuppausten ketjuttamista osana pyöräetuohjelmaa, kuten ohjausta ja erilaisia kokeiluja”, sanoo Makkonen.
Tutkimustulosten odotetaan valmistuvan tulevan kesän aikana.