BLOGI
Vuosi 2022 oli CLIMATE NUDGE -hankkeessa intensiivistä työskentelyä tuuppausten kehittämisen, interventiokokeilujen ja monenlaisten mittausten kanssa. Ensimmäiset tulokset tuuppaustutkimuksista odottavat jo aivan nurkan takana. Pari vuotta käynnissä olleen CLIMATE NUDGE -tutkimushankkeen tuuppauskokeilut ovat meneillään, ja tutkijat ovat toteuttaneet useita laajoja kyselyitä, joilla kartoitetaan suomalaisten asenteita ilmastonmuutokseen ja tuuppausten tapaisiin ohjauskeinoihin.
Yhteiskehitetään kohteille sopivia tuuppauksia
Ilmastotuuppauksia on kehitetty sekä liikenteeseen että metsänhoitoon. Liikenteessä kohteena ovat sekä koulu- että työmatkat. Nyt kokeilussa olevat tuuppaukset on yhteiskehitetty kohderyhmien kanssa: koulumatkatuuppauksia lasten vanhempien ja opettajien kanssa, työmatkatuuppauksia työntekijöiden kanssa ja metsänhoitoon liittyviä tuuppauksia metsänomistajien kanssa.
Yhteiskehittäminen toteutettiin käyttämällä CLIMATE NUDGE -hankkeessa tuotettua yhteiskehittämisprosessia. Sen yhtenä tarkoituksena on vastata aikaisempia tuuppaustutkimuksia kohtaan esitettyyn kritiikkiin eli siihen, että käyttäytymisen ohjaamisessa ei olisi otettu huomioon varsinaista kohderyhmää. CLIMATE NUDGE -hankkeessa pyritään parantamaan tuuppausten hyväksyttävyyttä ja tehokkuutta osallistamalla tuuppauksen kohteena olevia niiden suunnitteluun.
Pelillistämisellä ja sitouttamisella aktiivisempia koulu- ja työmatkoja
Lasten koulumatkapyöräilyä lisäävä tuuppaustutkimus on jo käynnissä Turun seudulla. Koululaisia kannustetaan aktiivisempaan koulumatkaliikkumiseen Wilma-järjestelmän kautta lähetetyn viestin ja huoltajille osoitetun kirjeen avulla. Tuuppausviesteillä halutaan sitouttaa vanhempi mukaan ja tuoda esiin heidän vaikutuksensa kampanjaan. Sekä lapsia että heidän vanhempiaan innostetaan myös pelaamaan Koulumatkaseikkailu-peliä. Samalla annetaan konkreettisia esimerkkejä, joilla pyritään ohjaamaan mielikuvaa arkiliikkumisesta – vaiva on pieni ja palkinto suuri.
Lisäksi työmatkaliikunnan tuuppaukset Vantaalla ovat käynnistyneet. Kohteena on kirjastojen henkilökunta, jota tuupataan pyöräilemään ja kävelemään työmatkoja. Keinoina ovat muun muassa pelillistäminen, sosiaalinen sitouttaminen ja sosiaalisten normien hyödyntäminen.
Aktiivisilla kulkutavoilla terveyshyötyjä
Tuuppauskokeilujen vaikutuksia käyttäytymisen muutokseen mitataan mm. kyselyillä ja liikennelaskennoilla. Työpaikoilla työmatkojen kulkutapoja mitataan myös palautelaitteella, johon työntekijät voivat aamulla raportoida, millä välineellä he taittoivat työmatkansa.
Työ- ja koulumatkojen kulkutavan aktiivisuuden terveysvaikutuksia tutkitaan Työterveyslaitoksen Kunta10-kyselyaineiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn avulla. Ensimmäiset tulokset on jo julkaistu, ja lisää on lähiaikoina tulossa. Tulokset vaikuttavat kaiken kaikkiaan myönteisiltä terveyden näkökulmasta.
Tuuppausta digitaalisesti ja perinteisillä kirjeillä
Myös metsissä ensimmäinen tuuppauskokeilu on tehty. Sillä pyrittiin lisäämään metsänomistajien kiinnostusta metsien tuhkalannoitusta kohtaan. Lannoitusta markkinoidaan metsänomistajille säännöllisesti kirjeillä, jotka valikoituivat tutkijoiden välineeksi: osa vastaanottajista sai tuupatun kirjeen ja osa tavanomaisen.
Tutkijoiden mukaan kokeilu opetti samalla paljon siitä, miten yhteistyökumppanien ja metsänomistajien vuodenkierrolla on iso vaikutus. Tuuppaukset on onnistuttava ajoittamaan metsänhoidon päätöksenteon kannalta oikein, tai seuraava sauma voi olla vasta vuoden kuluttua.
Metsätuuppauksia kokeillaan seuraavaksi digitaalisessa ympäristössä eli metsänomistajien käyttämässä Metsään.fi -palvelussa. Sen vuoro on todennäköisesti keväällä 2024.
Hyväksyvätkö suomalaiset tuuppauskeinot?
Tuuppausten hyväksyttävyyttä on tutkittu pitkään kansainvälisesti, ja pian saamme vertailutietoa siitä, millaisia me suomalaiset olemme vertailussa muihin. CLIMATE NUDGE -hankkeessa on toteutettu kysely kansallisesti edustavalla otoksella, jossa selvitettiin, millaisia tuuppauksia suomalaiset ovat valmiit hyväksymään ja mitkä psykologiset tekijät siihen vaikuttavat. Samanlainen kysely on aiemmin tehty monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa ja Saksassa.
Vastaajille esiteltiin lukuisia erilaisia tuuppauskeinoja, ja tiedusteltiin, miten valmiita he olisivat hyväksymään ne. Alustavien tulosten mukaan hyväksyttävimmäksi arvioitiin tuuppaus, jolla yritettäisiin vähentää lasten ylipainoisuutta julkisen tiedotuskampanjan avulla. Vähiten hyväksyttävältä vaikutti tuuppaus, jossa veronpalautusrahoista menisi automaattisesti osuus hyväntekeväisyyteen.
Mitä metsänomistajat ajattelevat ilmastonmuutoksesta?
Tutkijamme ovat selvittäneet metsänomistajien asenteita ilmastonmuutokseen kesällä 2022 tehdyssä kyselyssä. Siinä kartoitettiin metsänomistajien suhtautumista ilmastonmuutokseen ja sen hillitsemiseen sekä torjuntaan yleisellä tasolla ja oman metsän suhteen.
Vastausten perusteella lähes puolet metsänomistajista on ainakin jossain määrin huolissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamista vaikutuksista ja vain noin joka seitsemäs ei ole lainkaan huolissaan. Asenteiden lisäksi metsänomistajilta kysyttiin, miten he kokevat metsistä käytävän julkisen keskustelun.
Jo kuluvan talven aikana odotettavissa on paljon uutta tutkittua tietoa tuuppauksista ja ihmisten ilmastonäkemyksistä. Julkaisuja voit seurata kotisivujemme lisäksi Twitter-tililtämme.