BLOGI
Tänä vuonna olemme saaneet kuulla maailmalta yhä huolestuttavampia uutisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Monet vaikutuksista ovat heijastuneet ihmisten terveyteen: niin ennätykselliset metsäpalot, helteet kuin tulvatkin ovat johtaneet kuolemiin, vammautumisiin ja sairastumisiin. On yhä selvempää, että ilmastonmuutoksen torjuntatoimet ovat samalla terveystekoja, eikä niitä voi enää lykätä.
Tieliikenne aiheuttaa noin viidesosan Suomen ilmastopäästöistä ja liikenteeseen kohdistuu suuria päästövähennyspaineita. Työmatkat muodostavat merkittävän osan tieliikenteestä; valitettavasti suurin osa työmatkoista kuljetaan Suomessa henkilöautolla. Päästöjä voitaisiinkin vähentää lisäämällä julkisilla liikennevälineillä ja kävellen tai pyörällä taitettujen työmatkojen osuutta. Verrattuna liikenteen sähköistämiseen näillä toimilla on merkittävä etu — lisääntyvän liikunnan kautta saatavat terveyshyödyt.
Liikunnasta monipuolisesti terveyttä
Ei liene suomalaista, joka ei tietäisi että liikkumattomuus on pahasta ja liikunta hyvästä terveydelle. Yhtä yleisesti ei välttämättä vielä tiedetä sitä, kuinka monipuolisesti fyysinen aktiivisuus hyödyttää työikäisenkin terveyttä, sillä uutta tutkimustietoa aiheesta kertyy koko ajan. Arki- ja vapaa-ajan liikunta vähentää (ikäryhmittäistä) kuolleisuutta ja esimerkiksi verenpainetaudin, diabeteksen ja joidenkin syöpien riskiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on käynyt selväksi myös liikkumisen merkitys aivoterveydelle: liikunta parantaa unta, vähentää masennus- ja ahdistusoireita ja parantaa kognitiivisia toimintoja, kuten muistamista, samalla pienentäen muistisairauksien riskiä.
Uusissa tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu erityyppisiä liikkumisympäristöjä, työmatkapyöräily ja -kävely on liitetty myös suoraan esimerkiksi kuolleisuuden ja sydänsairauksien riskin alenemiseen.
Vähäinenkin työmatkaliikunnan lisääminen auttaa
Suomalaisista aikuisista noin puolet ei saavuta kestävyysliikunnalle asetettua suositusta eli 2 h 30 min vähintään kohtuullisen kuormittavaa liikuntaa viikossa (tai 1 h 15 min raskaasti kuormittavaa liikuntaa). Suositukseen voi kuitenkin yltää jo kävelemällä reippaasti tai pyöräilemällä 15 minuuttia suuntaansa työmatkalla päivittäin. Hyvä uutinen on lisäksi se, että uusien tutkimusten perusteella vähäisempikin fyysisen aktiivisuuden lisäys näkyy terveydessä, joten jo ajoittainen työmatkaliikunta henkilöauton käytön sijaan on hyödyksi.
Toisaalta myös julkisten liikennevälineiden käytöstä voi odottaa terveyshyötyjä, yhdistyyhän näihin tyypillisesti enemmän kävelyä (tai pyöräilyä) kuin henkilöauton käyttöön. Millä tahansa liikkumisella voidaan vähentää istumisesta aiheutuvia terveyshaittoja, joista on kertynyt enenevästi näyttöä. Tämä on hyvä uutinen nykymaailmassa, jossa yhä suurempi osa työstä on istumatyötä.
Ilmastotuuppaushankkeesta uutta tietoa terveysvaikutuksista
Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa Ilmastotuuppaushankkeessa haetaan uudentyyppisiä keinoja ilmastoystävällisten muutosten aikaansaamiseksi yhteiskunnassa. Hankkeen terveysosiossa tullaan tuottamaan uutta tietoa esimerkiksi työmatkan kulkutavan vaikutuksista mielenterveyteen ja työhyvinvointiin. Työmatkan kulkutapa saattaa vaikuttaa psyykkiseen terveyteen myös muita reittejä kuin liikunnan kautta: esimerkiksi pyöräily läpi puistoalueiden lienee vähemmän stressaavaa kuin autossa liikenneruuhkassa istuminen.
Hankkeessa arvioidaan myös kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä riskejä kuten altistumista liikenteen ilmansaasteille sekä liukastumistapaturmia. Aiempien tutkimusten perusteella työmatkaliikunnan terveyshyödyt ovat joka tapauksessa selvästi mahdollisia haittoja suuremmat.
Kirjoittaja on ympäristöepidemiologian professori Itä-Suomen yliopistossa ja johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.