”Kun käynnistimme tätä hanketta, havaitsimme, että metsien käsittelyä tai metsänomistajia koskevaa tuuppaamista oli tutkittu todella vähän verrattuna esimerkiksi ympäristönsuojeluun. Tiedolle siitä, miten tuuppauksilla voitaisiin vaikuttaa metsissä tehtäviin päätöksiin, on tarvetta”, kertoo Maidell.
Maidellin tutkimien tuuppausten keskiössä on Suomen metsäkeskuksen koostama ja ylläpitämä Metsään.fi-verkkopalvelu. Suomalaiset yksityiset metsänomistajat kirjautuvat sinne pankkitunnuksillaan, ja palvelusta he saavat perustietoa omasta metsästään, sen hoito- ja hakkuutarpeista sekä toimenpide-ehdotuksia. Palveluun on lisätty myös tietoa siitä, millaisia arvokkaita luontokohteita metsästä löytyy.
Sivusto on samalla sähköinen asiointikanava, jonka kautta metsänomistaja voi tehdä esimerkiksi tukihakemuksia, ilmoituksia toteutetuista metsänhoitotoimista ja ottaa yhteyttä alueensa metsäammattilaisiin.
Verkkopalvelun uudistuksen yhteydessä keväällä 2024 hankkeen tutkijat ja metsäkeskuksen väki suunnittelivat palveluun koeasetelman, jossa digitaalisia tuuppauksia oli mahdollista testata.
”Tuuppaukset kohdistuivat kahteen metsänhoidon toimenpiteeseen: taimikon ja nuoren metsän hoito ja metsän tuhkalannoitus. Jos tutkimuksen koeryhmiin kuuluvalla metsänomistajalla oli näihin potentiaalia metsissään, hänelle tuli palvelun etusivulle näkyviin kuvalliset elementit, joilla kiinnitettiin huomiota toimenpiteisiin ja linkit, joista sai lisätietoa niistä sekä yhteydenoton metsäammattilaiseen.”
Uusi verkkopalvelu otettiin käyttöön keväällä 2024, ja koeasetelma käynnistyi hieman myöhemmin, kesäkuun puolivälissä. Tämän jälkeen aina lokakuulle asti koeryhmään kuuluvat metsänomistajat näkivät tuuppauselementit sivustolle tullessaan, kun taas kontrolliryhmä ei. Koeasetelman loputtua elementit tulivat näkyviin kaikille käyttäjille.
Nyt tutkijoiden analysoitavana on, mitä vaikutuksia tuuppauksilla oli näitä kahta toimenpidettä koskeviin tukihakemuksiin, toteutusilmoituksiin ja yhteydenottoihin -lisääntyikö aktiivisuus koeryhmään kuuluvilla? Vaikutuksia voidaan Maidellin mukaan tarkastella myös erilaisten taustamuuttujien, kuten metsänomistajan iän ja omistetun metsätilan koon suhteen.
Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta on luvassa loppuvuodesta 2025.