Tutkimushankkeemme lähestyy loppusuoraansa, ja monivuotisen työmme tulokset on nyt koottu tiiviiseen ja yleistajuiseen loppuraporttiin. Raportin keskeinen johtopäätös on, että käyttäytymistieteelliset ohjauskeinot voivat täydentää ilmastopolitiikan keinovalikoimaa, mutta ne eivät yksin riitä merkittävien päästövähennysten saavuttamiseen.
”Ilmastotoimien edistäminen edellyttää samanaikaisesti rakenteellisia muutoksia, laajempaa ohjauskeinojen yhdistämistä sekä ymmärrystä eri kohderyhmien arvoista, asenteista ja toimintaympäristöistä”, toteaa hankkeen johtaja, professori Paula Salo Turun yliopistosta.
Kokonaisuutena raportti korostaa, että ilmastonmuutoksen hillintä vaatii monitieteistä lähestymistapaa, jossa käyttäytymistieteellinen tieto integroidaan osaksi politiikkasuunnittelua, toimenpiteiden toteutusta ja niiden vaikuttavuuden arviointia.
Hankkeen perusteella tuuppaukset näyttäytyvät mahdollisena ohjauskeinona, mutta niiden vaikutukset ovat tyypillisesti rajallisia ja kontekstisidonnaisia ja niiden toteutuksessa on huomioitava eettisiä reunaehtoja. Tuuppaukset toimivat todennäköisesti parhaiten tilanteissa, joissa käyttäytymisen esteet ovat pieniä ja joissa ne täydentävät muita ohjauskeinoja, kuten taloudellisia kannustimia tai sääntelyä. Tuuppausten vaikuttavuuden arviointi ja skaalautuvuus ovat keskeisiä haasteita.
Lue loppuraportti täältä: http://hdl.handle.net/10138/632489
Policy brief katsoo tuuppauksia toteuttajan näkökulmasta
Tuloksista on koottu lisäksi tiivis politiikkasuositus, joka katsoo ilmastotuuppauksia erityisesti niitä harkitsevan ja toteuttavan organisaation näkökulmasta: mitä pitäisi pohtia ennen tuuppaamiseen ryhtymistä?
Suosituksen keskeinen oppi on, että käyttäytymistieteellisiä ratkaisuja ei pidä viedä organisaatiohin valmiina menetelminä, joille etsitään käyttökohdetta. Ensin on tunnistettava ongelma ja sen mittakaava, ymmärrettävä kohderyhmien arki ja toteuttavien organisaatioiden toimintalogiikka sekä arvioitava vaihtoehtoiset ratkaisukeinot.
Tuuppaus on hyödyllinen silloin, kun kestävä vaihtoehto on jo mahdollinen ja käyttäytymisen esteet liittyvät esimerkiksi valintaympäristöön, päätöksenteon kitkaan, rutiineihin tai sosiaalisiin normeihin. Jos ongelma johtuu infrastruktuurin, resurssien, sääntelyn, palvelujen tai kannustimien puutteesta, tarvitaan ensisijaisesti muita ohjauskeinoja tai ohjauskeinojen yhdistelmiä.
Lue policy brief täältä: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060160558