BLOGI
On ymmärretty pitkään, että pyöräily on hyväksi terveydelle ja maapallolle, kun se korvaa matkoja, jotka muuten tehtäisiin moottoriajoneuvoilla. Pyöräily parantaa fyysistä kuntoa ja voi parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä (Oja ym., 2011). Laajassa meta-analyysissa Patterson ym. (2020) havaitsivat, että työmatkapyöräily vähentää kuolleisuutta jopa 20 % ja alentaa syöpäriskiä jopa 11 %!
Sähköpyörien terveysvaikutukset ovat vähemmän tunnettuja ja riippuvat siitä, mitä liikkumismuotoa sähköpyörät korvaavat, tavanomaista pyöräilyä vai passiivista liikkumista, eli esim. autoilua. Toinen näkökulma asiaan on, että sähköpyöräilijät vaikuttavat ajavan pidempiä matkoja kuin tavallista pyörää käyttävät. Niinpä myös sähköpyöräilyllä voi olla huomattavia terveyshyötyjä (Sundfør, 2020). Sähköpyörää käyttävät myös vaikuttavat tekevän enemmän matkoja, ja sähköpyörät voivat tehdä pyöräilyn mahdolliseksi isommalle osalle väestöä.
On myös alkanut kertyä tutkimusnäyttöä, että sähköpyöräily vähentää kaupunkien kasvihuonepäästöjä (Phillips et al., 2022; Li et al., 2023). Yksi CLIMATE NUDGE:n tutkimuskohteista onkin, miten ihmisiä voitaisiin rohkaista siirtymään kestäviin liikkumismuotoihin kuten pyöräilyyn ja sähköpyöräilyyn.
Työntekijöiden polkupyöräetu
Uusi kannustin syntyi 2021, kun työntekijöiden polkupyöräedusta tuli verovapaa. Työsuhdepyörä on polkupyörä, jonka työnantaja ostaa työntekijän käyttöön. Etu voidaan tarjota osana palkkaa tai sen päälle, ja se on verovapaa aina 1200 euroon per vuosi asti (Verohallinto, 2023). Työntekijälle on veroteknisesti kannattavampaa hankkia työsuhdepyörä kuin ostaa pyörä itse. Työsuhdepyöräetu on mielenkiintoinen, koska se voi tarjota kustannustehokkaan tavan kannustaa ihmisiä pyöräilemään.
Vuoden 2022 lopussa noin 38 000 ihmistä oli jo saanut työsuhdepyörän, ja monet heistä arvioivat, että etu oli lisännyt heidän pyöräilyään ja vähentänyt auton käyttöä (Pyöräliitto, 2023). Tarvitaan kuitenkin vertailuaineistoa ja ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat edun käyttöönottoon.
Edun mahdolliset vaikutukset
Tutkiakseen työsuhdepyöräedun mahdollisia vaikutuksia Syke on laatinut mittariston, jota voidaan käyttää organisaatioissa, jotka harkitsevat edun käyttöönottoa. Mittaristo koostuu kahdesta osasta, peruskyselystä ja seurantakyselystä, joiden avulla pyrimme ymmärtämään, miten monet työntekijät ovat kiinnostuneita edusta, kuinka moni heistä todella ottaa sen, ja miten se vaikuttaa heidän matkakäyttäytymiseensä. Ketä ovat varhaiset omaksujat, ja mistä syistä työsuhdepyöriä halutaan?
Aineiston keruu Syken tutkimusta varten on pilottivaiheessa ja haemme mukaan lisää organisaatioita. Olemme kuitenkin jo vähän kurkanneet aineistoon, jota on saatu kahdesta valtion tutkimuslaitoksesta, eli Sykestä ja THL:stä. On täysin sattumaa, että työsuhdepyöräetu on nyt ajankohtainen näissä työpaikoissa, ja molemmat ovat CLIMATE NUDGE -hankkeen jäsenorganisaatioita. Samanlaisia ajatuksia on nyt liikkeellä myös monissa muissa julkisen sektorin työpaikoissa.
Alustavia tuloksia
86 % kyselyyn vastanneista, pyöräilytaitoista henkilöistä oli kiinnostunut tai ehkä kiinnostunut ottamaan käyttöön työsuhdepyörän. Analysoimme monimuuttuja-logit-mallien avulla tekijöitä, jotka vaikuttavat työsuhdepyörää kohtaan tunnettuun kiinnostukseen. Rakensimme malleja voimakasta kiinnostusta (58 % vastaajista) selittäville tekijöille ja niille tekijöille, jotka selittävät halukkuutta valita sähköpyörä niiden joukossa, jotka olivat kiinnostuneita tai ehkä kiinnostuneita työsuhdepyörästä.
Alustavan tutkimuksen perusteella vaikuttaa, että nuoret, aktiiviset ja hyväkuntoiset pyöräilijät ovat eniten kiinnostuneita työsuhdepyöräedusta. Aineistossamme jokainen ikävuosi vähensi työsuhdepyörää kohtaan tunnettua kiinnostusta 0,7 % ja naispuoliset vastaajat olivat 6 % vähemmän kiinnostuneita siitä. (Sukupuolen vaikutus ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.) Henkilöt, jotka pyöräilivät usein, olivat 28 % kiinnostuneempia edusta kuin ne, jotka pyöräilivät harvoin, ja ne jotka pyöräilivät vähintään kerran viikossa, olivat 20 % kiinnostuneempia. Terveyshuolet vähensivät työsuhdepyörää kohtaan koettua mielenkiintoa.
Aineisto tukee sitä tulkintaa, että sähköpyörät saattavat lisätä sekä pyöräilijöiden väestöosuutta että pyöräilykilometrejä. 59 % pyöräedusta kiinnostuneista vastaajista oli halukkaita ottamaan pyörän sähköisenä. Tässä tapauksessa iällä ja sukupuolella olikin päinvastainen vaikutus kuin ”pelkän” pyöräedun tapauksessa: Jokainen ikävuosi lisäsi sähköpyörää kohtaan tunnettua kiinnostusta 0,7 % ja naispuoliset vastaajat olivat 4 % todennäköisemmin kiinnostuneita siitä. Myös työmatkan pituus vaikutti asiaan. Henkilöt, jotka asuivat yli 15 kilometrin päässä työpaikastaan olivat 13 % todennäköisemmin kiinnostuneita sähköpyörästä verrattuna niihin, jotka asuivat 5 kilometrin etäisyydellä.
Nämä tulokset osoittavat, kuinka kyselytutkimusten avulla voidaan havaita tekijöitä, jotka vaikuttavat käyttäytymisinterventioiden tehokkuuteen. On tietenkin vaikea yleistää tämän alustavan tutkimuksen havaintoja koko väestöön. Tarvitaan lisää tutkimusta työsuhdepyöräedun vaikuttavuudesta. Lisää kyselyyn osallistuvia organisaatioita tarvitaan! Tulee myös olemaan mielenkiintoista nähdä, miten monet työmatkapyörästä kiinnostuneet todella ottavat pyöräedun, ja miten se vaikuttaa heidän matkakäyttäytymiseensä.
Jos kiinnostuit osallistumisesta, ota yhteyttä: uula.saastamoinen (at) syke.fi
Kirjallisuus
Li, Q., Fuerst, F., & Luca, D. (2023). Do shared E-bikes reduce urban carbon emissions?. Journal of Transport Geography, 112, 103697.
Oja, P., Titze, S., Bauman, A., De Geus, B., Krenn, P., Reger‐Nash, B., & Kohlberger, T. (2011). Health benefits of cycling: a systematic review. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 21(4), 496-509.
Patterson, R., Panter, J., Vamos, E. P., Cummins, S., Millett, C., & Laverty, A. A. (2020). Associations between commute mode and cardiovascular disease, cancer, and all-cause mortality, and cancer incidence, using linked Census data over 25 years in England and Wales: a cohort study. The Lancet Planetary Health, 4(5), e186-e194.
Philips, I., Anable, J., & Chatterton, T. (2022). E-bikes and their capability to reduce car CO2 emissions. Transport Policy, 116, 11-23.
Pyöräliitto. (2023). Polkupyöräetukysely työntekijöille 2023. Raportti. url: https://pyoraliitto.fi/wp-content/uploads/polkupyoraetukysely-tyontekijoille-2023-raportti.pdf, accessed 10th Oct 2023.
Sundfør, H. B., Fyhri, A., & Bjørnarå, H. B. (2020). E-bikes—good for public health?. In Advances in Transportation and Health (pp. 251-266). Elsevier.
Verohallinto. (2023). Työsuhde-edut. url: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/ansiotulot/tyosuhdeedu, accessed 18th Sep 2023.