BLOGI
Suuri osa Suomessa tehtävistä automatkoista on hyvin lyhyitä: 38 % kaikista autolla tehtävistä matkoista on maksimissaan viiden kilometrin pituisia (Kallio et al., 2023). Toisaalta autoilun kulkutapaosuus on hyvin korkea myös lyhyillä matkoilla: 43 % alle viiden kilometrin pituisista matkoista tehdään autolla joko kuljettajana tai matkustajana (Kallio et al., 2023).
Onkin kiinnostavaa, miksi autoilu on näin yleistä myös lyhyillä matkoilla. Yksi usein esitetyistä syistä on, että nämä lyhyet matkat ovat osa pidempää kiertomatkaa, jonka toteuttamiseksi auto on välttämättömyys. Alan terminologiassa ”matka” vastaa siirtymistä yhdestä paikasta toiseen oman pihapiirin ulkopuolella, kun taas ”kiertomatka” voi sisältää useita siirtymiä. Tästä syystä kiertomatkojen ymmärtäminen onkin oleellista arjen valintojen ja käyttäytymisen ymmärtämiseksi.
Kuva 1 Matkojen ja niistä rakentuvien kiertomatkojen määritelmä
Jokapäiväisiä liikkumisvalintoja tarkastellaksemme analysoimme kiertomatkojen tilannetta Henkilöliikennetutkimuksen (HLT) 2021 valtakunnalliseen aineistoon perustuen (Kallio et al., 2023). Tarkastelimme analyysissä kotoa tai muusta vakituisesta asuinpaikasta, esimerkiksi kakkosasunnosta, lähteviä ja sinne saman vuorokauden aikana päättyviä kiertomatkoja Suomessa. Vertasimme myös autolla tehtyjä kiertomatkoja kestävillä kulkutavoilla, eli kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä, tehtyihin kiertomatkoihin. Kulkutavan valinta kiertomatkan alussa on hyvin merkittävä: suuri osa autoilua sisältävistä kiertomatkoista (yli 90 %) tehdään kokonaan autolla.
Lenkkeilyn suosio näkyy lihasvoimaisesti kuljetuilla matkoilla
Analyysimme paljastaa, että yleisin osamatkojen tai etappien lukumäärä kiertomatkoilla on ylivoimaisesti kaksi. Tämä vastaa esimerkiksi matkaa kodista kauppaan ja takaisin. Toiseksi yleisin kiertomatkatyyppi on takaisin lähtöpaikkaan ilman välipysähdyksiä päättyvä lenkki. Autolla ja muilla kulkumuodoilla tehtyjen matkojen välillä on kuitenkin huomattava ero: lähtöpaikkaan palaavien lenkkien määrä on huomattavasti suurempi ilman autoa matkustettaessa. Tämä kertookin osaltaan lihasvoimaisesti tehdyn lenkkeilyn suosiosta. Tosin, hieman yllättäen, myös autolla tehdään jonkin verran lenkkejä – lenkki voi kuitenkin sisältää esimerkiksi nopean pysähdyksen kioskille.
Autoillessa kolme tai jopa neljä eri paikkaa sisältävien kiertomatkojen osuus nousee kuitenkin suuremmiksi kuin yhtä paikkaa vastaavat lenkit. Näyttäisi siis jossain määrin pitävän paikkaansa, että autoa käytetään etenkin osana komplekseja kiertomatkoja. Tosin myös muilla kulkutavoilla tehdään usean etapin kattavia kiertomatkoja.
Määrällisesti myös lyhyitä, alle 10 kilometrin pituisia autolla tehtyjä kiertomatkoja löytyy suhteellisen paljon, tosin suurin osa suoritteesta syntyy keskipitkillä ja pitkillä kiertomatkoilla. Muilla kulkutavoilla suoritetta syntyy paljon myös lyhyillä matkoilla, mikä onkin hyvä juttu kävelyn ja pyöräilyn suurten terveyshyötyjen kannalta (Lehtomäki ym. 2021).
Ostos-, työ- ja vapaa-ajanmatkat suosituimpia
Katsottaessa kiertomatkojen rakennetta ostos-, työ- ja vapaa-ajanmatkat ovat kolme kärkikategoriaa autoiltaessa. Muilla kulkutavoilla ”koti” (eli välietapittomat lenkit) on yleisin matkatyyppi, ja ostos-, vapaa-ajan- ja työmatkat tulevat sen jälkeen. Tämä vastaa Henkilöliikennetutkimuksen tuloksiin. Ei-autoiltaessa liikuntamatkojen osuus on suuri lyhyillä alle viiden kilometrin kiertomatkoilla, mutta myös 5–10 kilometrin pituisilla kiertomatkoilla. Liikunta- ja muiden vapaa-ajanmatkojen osuus pysyy myös hyvin suurena pidemmillä kiertomatkoilla verrattuna autoiluun.
Autoiltaessa puolestaan sekä työ- että työasiamatkojen osuus nousee merkittäväksi, ja niiden suhteellinen osuus kasvaa tasaisesti kiertomatkan pituuden mukana. Muilla kulkutavoilla puolestaan opiskelu- ja koulumatkojen osuus on merkittävä. Ostosmatkat ovat keskeisessä asemassa kaikilla kulkumuodoilla. Kyyditseminen on myös yksi merkittävimmistä matkatyypeistä autoiltaessa. Autoa käytetään kiertomatkoilla etenkin kuljettajana, mutta osuus matkustajana nousee pitkillä, yli 200 kilometrin pituisilla kiertomatkoilla.
Kuva 2 Autolla tehtyjen kiertomatkojen tarkoitus kiertomatkan pituuden mukaan luokiteltuna
Kiertomatkojen opit kestävien kulkutapojen edistämiseksi
Mitä voimme tästä päätellä kestävien kulkutapojen edistämisen kannalta? Kuten Henkilöliikennetutkimuksessakin todetaan, autolla tehdään lyhyitäkin (kierto)matkoja, mutta toisaalta suurin osa matkasuoritteesta tulee keskipitkistä ja pitkistä matkoista. Autoilun välttäminen lyhyillä (kierto)matkoilla ei siten toisi suurimpia ilmastohyötyjä, mutta sillä olisi osaltaan positiivinen vaikutus sekä kaupunkien viihtyisyyteen vähentyneiden melu- ja ilmansaastepäästöjen ansiosta että terveyteen fyysisen aktiivisuuden kasvamisen kautta. Etenkin kävelyyn ja pyöräilyyn kannustamisella ja siten liikkumattomuuden vähentämisellä voitaisiin saavuttaa merkittäviä kansanterveydellisiä hyötyjä.
Ilmastonäkökulmasta autoilulle on kehitettävä vaihtoehtoja myös keskipitkillä ja pitkillä (kierto)matkoilla. Sekä kaukolinja-autoyhteyksien että raideliikenteen kehittäminen on tässä keskeisessä asemassa, mutta myös autoliikenteen tehostamisella (esimerkiksi kimppakyytejä hyödyntämällä) voi olla roolinsa. Etenkin pitkien työ- ja työasiamatkojen päästöjen vähentäminen on keskeistä ilmastonäkökulmasta. Työnantajia voisikin kannustaa huomioimaan nykyistä paremmin sekä työ- että työasiamatkoista syntyvät päästöt ja ryhtyä toimiin niiden vähentämiseksi.
Ostosmatkoihin liittyvien päästöjen vähentäminen on myös olennaista – lähikauppojen ja lähipalveluiden roolin tulisikin kasvaa peltomarkettien sijasta. Yhdyskuntarakenteella on yleisesti ottaen tärkeä rooli pidemmän aikavälin kehityskuluissa. Onkin huolestuttavaa huomata, että autokeskeisyys on vielä kasvussa monissa kaupungeissa ympäri Suomea (Syke 2024).
Lähteet
Kallio, R., Kärkinen, T., Mutikainen, J., & Supponen, A. (2023). Henkilöliikennetutkimus 2021: Suomalaisten liikkuminen. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. https://www.traficom.fi/fi/julkaisut/henkiloliikennetutkimus-2021-suomalaisten-liikkuminen
Lehtomäki, H. ym. (2021). Liikenteen terveysvaikutukset Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 16/2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5386-0
Suomen ympäristökeskus (2024). Alueidenkäytön vuosikatsaus 2023. https://www.syke.fi/fi-FI/Palvelut/Elinympariston_tietopalvelu_Liiteri/Alueidenkayton_vuosikatsaus