Politiikkasuositus: Ilmastotekoihin ohjaavat tuuppaukset vaativat eettistä arviointia suunnittelussa ja toteutuksessa

Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa voidaan käyttää apuna niin sanottuja tuuppauskeinoja. Niillä voitaisiin ohjata ihmisten tekemiä valintoja ilmastoystävällisemmiksi muun muassa liikenteessä, ruokailussa tai metsänhoidossa. Ilmastotuuppauksia tutkivan CLIMATE NUDGE -hankkeen tutkijat kuitenkin sanovat tuoreessa politiikkasuosituksessaan, että tuuppaukset vaativat eettistä arviointia sekä suunnittelussa että toteutuksessa.

”Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä päästövähennyksiä useilla sektoreilla. Vaikka tässä työssä kansalaisten vapaaehtoiset kulutustottumukset ja elämäntapavalinnat eivät yksin riitä, ovat ne tärkeässä roolissa. Moni tunnistaa tarpeen muutokseen, mutta silti oman toiminnan muuttamista pidetään vaikeana. Tässä tukena voivat olla tuuppaukset”, sanoo Turun yliopiston erikoistutkija Polaris Koi.

Tuuppaamisella tarkoitetaan sitä, että yksilöä ohjataan tekemään hänen etunsa mukaisia tai yleishyödyllisiä valintoja, mutta muita vaihtoehtoja ei poisteta tai kielletä. Toivotuista valinnoista voidaan tehdä esimerkiksi näkyvämpiä, helpompia tai houkuttelevampia. Tuuppauksia eivät ole keinot, joihin liittyy kieltoja tai verotuksen kaltaisia kannustimia.

Ilmastotuuppaukset soveltuvat esimerkiksi liikenteeseen, maankäyttöön, energian käyttöön ja ruokaan liittyvien valintojen ohjaamiseen. Niitä voidaan hyödyntää muiden ilmastopolitiikan toimenpiteiden ohessa ja tukena.

Polaris Koi muistuttaa, että vaikka tuuppaukset ovat kustannustehokkaita, ei niiden teho pelkästään riitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastotuuppaus täydentää muita toimia, ei korvaa niitä.

Tuuppausten reiluus ja läpinäkyvyys pitää varmistaa

Skaalattuina tuuppausten teho on parhaimmillaan joitakin prosenttiyksikköjä, mutta suuressa mittakaavassa pienikin teho on merkittävä. Tuuppauksilla on maailmalla saatu aikaan merkittäviä käyttäytymismuutoksia verrattain edullisesti esimerkiksi energiankulutuksessa, sairausvakuutuksen valinnassa ja lounasruokailun terveellisyydessä.

Tuuppaukset ovat myös laajasti hyväksyttyjä koska ne eivät sulje pois muita valintavaihtoehtoja.

”Ilmastotuuppauksissa on kuitenkin huomioitava eettisiä näkökohtia kuten tasavertaisuus, läpinäkyvyys ja tehokkuus. Siksi tuuppaaminen edellyttää eettistä arviointia niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessa”, korostaa Polaris Koi.

CLIMATE NUDGE -hankkeen tutkijat Polaris Koi ja Helena Siipi ovat kirjoittaneet politiikkasuosituksen ”Eettisesti kestävillä tuuppauksilla kohti ilmastoviisasta toimintaa”, jossa tarjotaan tietoa tuuppaamisesta sekä niistä eettisistä kysymyksistä, jotka tulee huomioida, kun tuuppaamista käytetään ilmastopolitiikan välineenä. Voit ladata poltiikkasuosituksen (pdf) tästä linkistä: https://ilmastotuuppaus.fi/wp-content/uploads/sites/4/2021/05/nudge_policybriefetiikka_5.pdf.

Ilmastotuuppausten eettistä arviointia toteutetaan osana STN CLIMATE NUDGE -hanketta (Ilmastotuuppaus: Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja hiilinielujen vahvistaminen yhteisöllisesti käyttäytymistieteellisin ohjauskeinoin). CLIMATE NUDGE hyödyntää käyttäytymistieteellistä tietoa ympäristön suunnittelussa helpottamaan yhteisöjä ja yksilöitä tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja valinnanvapauden säilyttäen. Tutkimusta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. CLIMATE NUDGE -hanketta toteuttavat Turun yliopiston lisäksi Työterveyslaitos, THL, Itä-Suomen yliopisto, Pellervon taloustutkimus PTT ry sekä Suomen ympäristökeskus.

Lisätietoja:

Polaris Koi, erikoistutkija
Turun yliopisto
polaris.koi(at)utu.fi

Helena Siipi, dosentti
Turun yliopisto
0294 503 054, helena.siipi(at)utu.fi