Katsaukseen valikoitui seitsemäntoista artikkelia, jotka sisälsivät yhteensä 23 tutkimusta. Kävi ilmi, että suurimmassa osassa eli 14 tutkimuksessa havaittiin käyttäytymismuutoksia. Katsaus antaa alustavaa näyttöä, että tuuppausinterventiot voivat vähentää auton käyttöä ja lisätä kestävien matkustustapojen suosiota. Juuri tietynlaisten tuuppausten tai useiden samanaikaisten tuuppausten tehokkuudesta ei kuitenkaan löytynyt järjestelmällistä näyttöä.
Tarkastellut tutkimukset olivat erittäin moninaisia niin asetelmiltaan kuin tuloksiltaan. Jo niiden otoskoot vaihtelivat 8:sta 54 889:ään.
Esimerkiksi Rosenfieldin ym. (1) tutkimuksessa osallistujat jaettiin kolmeen interventioryhmään sekä kontrolliryhmään, ja interventioryhmät saivat joko 1) viikoittaisia sähköposteja yksityisautoilun vähentämisen hyödyistä, 2) pienen rahallisen palkkion auton pysäköintipaikan käyttämättä jättämisestä tai 3) yhdistelmän näistä molemmista. Tuloksena oli, että kuuden viikon kampanjan aikana kaikki ryhmät vähensivät pysäköintipaikkojen käyttöä. Vähennys oli hieman suurempi interventioryhmissä kuin kontrolliryhmässä, ja suurin yhdistelmäinterventiossa.
Ahmed ym. (2) puolestaan käyttivät tuuppauksen välineenä yksilöllisesti räätälöityä reittisuunnittelusovellusta, joka kertoi osallistujille heidän kasvihuonekaasupäästöistään, lisäsi liikkumisen fyysistä aktiivisuutta ja vähensi autoriippuvuutta. Julkisen liikenteen käyttöaste ei kuitenkaan muuttunut.
Vaikutus voi olla pieni muttei merkityksetön
Katsaus tarjoaa näyttöä siitä, että tuuppaukset voivat vaikuttaa liikkumiskäyttäytymiseen. Kontrolloiduista tutkimuksista lähes puolessa (5/12) havaittiin, että tuuppaus vaikutti ainakin joidenkin osallistujaryhmien käyttäytymiseen. Kontrolloimattomissa tutkimuksissa lähes kaikissa (9/11) raportoitiin positiivisia muutoksia kohti kestävää liikkumista.
Merkittävien menetelmällisten haasteiden, tutkimusasetelmien suuren vaihtelun ja vaihtelevien tulosten vuoksi näyttö kuitenkin jää kokonaisuutena heikoksi. Monissa tutkimuksissa ei saavutettu tilastollista merkitsevyyttä tai sellaista ei raportoitu.
”Olennaista on huomata, että tuuppausinterventioiden vaikutus ei ole merkityksetön, vaikka se saattaa olla pieni. Jo pienetkin käyttäytymismuutokset voivat johtaa isoihin päästövähennyksiin, kun ne kohdistuvat sellaiseen toimintaan, jolla on suuria vaikutuksia, kuten autoiluun. Tuuppausten tehoa nostavat myös yhdistäminen muihin ohjauskeinoihin ja niiden toteutus laajassa mittakaavassa”, sanoo väitöskirjatutkija Marianna Melin Turun yliopistosta.
Tuuppauksia ei olekaan tarkoitettu korvaamaan muita politiikkatoimia, vaan täydentämään niitä. On olemassa ns. “nudging-out”-ilmiön riski, eli että tuuppaukset luovat harhakuvan siitä, että ongelmat voidaan ratkaista vähin kustannuksin, jolloin tuki perinteisille politiikkatoimille heikkenee. Tämä riski on otettava huomioon suunniteltaessa kestävän liikkumisen tuuppauksia.
Katsauksen keskeiset johtopäätökset ovat:
- Mikään tietty tuuppaustyyppi ei ollut järjestelmällisesti muita tehokkaampi, eikä useiden tuuppausten käyttö ollut johdonmukaisesti yksittäistä parempi.
- Tuuppauksen tehokkuus näytti vaihtelevan kohderyhmän ja tuuppauksen toteutustavan mukaan.
- Tuuppauksissa yksityiskohdat ovat tärkeitä – onko esimerkiksi tuuppausviestin ohessa kuva naisesta tai miehestä voi vaikuttaa siihen toimiiko se, ja kenelle. Yksityiskohtien raportointi on tutkimuksissa usein puutteellista ja vaikeuttaa vertailtavuutta.
- Tuuppaustutkimusta vaivaavat useat menetelmälliset ongelmat ja niukka raportointi, mikä estää vahvojen johtopäätösten tai vertailujen tekemisen.
- Subjektiiviset mittarit tuottivat usein myönteisempiä tuloksia kuin objektiiviset, mikä ohjaa tulevaa tutkimusta keskittymään todelliseen käyttäytymisen muutokseen perustuvaan mittaamiseen.
Tutkimusartikkeli: Effectiveness of nudges for sustainable transportation: A systematic review. Marianna Melin, Anna Makkonen, Siiri Yrjölä, Juha Peltomaa, Nils Sandman, Jarno Tuominen, Kaisa Vuori, Marko Tainio, Paula Salo. Heliyon, Volume 11, Issue 14, September 2025. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2405844025021577
Viitteet:
1: A. Rosenfield, J.P. Attanucci, J. Zhao A. randomized controlled trial in travel demand management. Transportation, 47 (4) (2020)
2: S. Ahmed, M. Adnan, D. Janssens, G. Wets. A personalized mobility based intervention to promote pro-environmental travel behavior. Sustain. Cities Soc., 62 (2020)