Seitsemän ehdotusta, joilla vähentää autoilun tarvetta

BLOGI

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä pyritään Suomessa vähentämään puoleen vuoteen 2030 mennessä ja kokonaan vuoteen 2045 mennessä. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa keskeisiksi keinoiksi on nostettu erityisesti biopolttoaineet, ajoneuvokannan sähköistäminen sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen, joiden lisäksi tarvitaan myöhemmin päätettäviä lisätoimia (LVM 2021). Toimenpiteitä tuetaan taloudellisilla ohjauskeinoilla, jotka vaikuttavat esimerkiksi kulkutapojen valintaan ja ajoneuvojen hankintaan.

Monet liikenteen päästövähennystoimet realisoituvat kuluttajien tekemissä ratkaisuissa, ja siksi kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttavat tuuppaukset voivat tukea tavoitteiden saavuttamista.  Kuluttajien asema korostuu, kun helpommat keinot päästöjen vähentämiseen on jo käytetty ja tarvitaan kalliimpia ja vaikeammin toteutettavia toimenpiteitä. Kuluttajan näkökulmasta edullisinta on, jos liikkumistarpeita voidaan vähentää ja sitä kautta leikata fossiilisilla käyttövoimilla kuljettujen kilometrien määrää.

Valtakunnallisen Henkilöliikennetutkimuksen (HLT 2018; Liikennevirasto 2018) tulosten perusteella pienilläkin muutoksilla arjen liikkumisessa voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä. Henkilöautolla kuljettujen kilometrien määrää on mahdollista vähentää muun muassa seuraavilla tavoilla:

1. Kimppakyydit työmatkoilla

Henkilöautolla kuljetuista kodin ja työpaikan välisistä kilometreistä noin 94 % ajetaan yksin (HLT 2018). Jos edes joka kymmenes yksin autoileva ottaisi matkaan kimppakyytiläisen, saavutettaisiin koko maankin tasolla merkittävä 2 % vähennys henkilöautolla kuljettuihin kilometreihin. Kimppakyydit voisivat olla toimiva ratkaisu esimerkiksi suurissa teollisuuslaitoksissa ja palvelutoimipaikoissa.

  • Työnantajat voisivat mahdollisesti kannustaa työmatkojen yhdistämiseen, organisoida kimppakyytejä ja tarjota tarvittavaa joustoa työajoissa.

2. Etätyö

Etätyön lisääminen voi vähentää liikkumista merkittävästi, varsinkin jos etätyötä tehdään suurin osa työviikosta. Jos neljäsosa työntekijöistä työskentelisi etänä puolet työajasta, etätyö vähentäisi kotimaan henkilöautokilometrejä 2-3 % (HLT 2018; Metsäranta ym. 2021; Rannanpää ym. 2022; SYKE 2022). Etäkokousten avulla voidaan vähentää työajalla tehtäviä työasiamatkoja. Etätyön vaikutusta voi kuitenkin heikentää muiden matkojen lisääntyminen etätyöläisillä tai etätyön mahdollistamat muutot kauemmas työpaikasta.

  • Työnantajat voivat tukea etätyön tekemistä esimerkiksi tarjoamalla joustavia työaikajärjestelyjä ja sujuvia tapoja lähi- ja etätyön yhdistämiseen.

3. Lähellä sijaitsevien palvelujen suosiminen

Noin 70 % kotitalouksista asuu enintään kilometrin päässä isosta kaupasta, jonka valikoima kattaa pääosin arjessa tarvittavat päivittäistavarat (HLT 2018, SYKE 2022). Tästä huolimatta yli puolet näiden kotitalouksien päivittäistavaroiden ostomatkoista kuljetaan autolla, ja kohteena on tyypillisesti yli 5 km päässä sijaitseva hypermarket tai kauppakeskus. Jos puolet näistä pitkistä ostosmatkoista tehtäisiin lähikauppaan, koko maan henkilöautokilometrit vähenisivät 0,4 %.

  • Kaupat voisivat kannustaa lähikaupan käyttöön esimerkiksi tuomalla markkinoinnissaan esille lyhyiden matkojen päästöhyötyjä.

4. Verkko-ostokset ja -palvelut

Ostosmatkojen osuus henkilöautolla kuljetuista kilometreistä oli vuonna 2016 noin 12 % (Liikennevirasto 2018). Verkkokaupan käyttö on yleistynyt nopeasti erityisesti erikoistavarakaupassa, mutta viime vuosina myös ruokakaupassa. Jos joka kymmenes autolla tehty ostosmatka korvautuisi verkko-ostoksilla, kotimaan henkilöautokilometrien määrä vähenisi noin 1 %. Päästövähennysten toteutuminen edellyttää sitä, että toimitusten jakelu kotiin on järjestetty tehokkaasti tai tuote on haettavissa läheltä kotia eivätkä tuotepalautukset syö ympäristöhyötyjä.

  • Kotimaiset verkkokaupat voisivat tuoda näkyville tuotteiden ja niiden toimitusketjujen päästöt ja verrata niitä esimerkiksi tietyn mittaisiin asiointimatkoihin.

5. Auton vaihtaminen kestäviin kulkutapoihin

Henkilöliikennetutkimuksen mukaan henkilöautokilometreistä noin 15 % kuljetaan matkoilla, jotka tutkimuksen vastaajien mukaan on mahdollista kulkea myös jalkaisin, pyörällä tai joukkoliikenteellä (HLT 2018). Jos esimerkiksi joka viidennellä näistä matkoista valittaisiin kestävämpi kulkutapa, henkilöautokilometrien määrä vähenisi 3 %.

  • Auton vaihtamista kestävämpiin kulkutapoihin on mahdollista edistää esimerkiksi erilaisilla laskureilla ja vertailuilla, joissa kuvataan eri matkavaihtoehtojen päästöjä.

6. Harvemmin mökille, mutta pidemmäksi aikaa

Vapaa-ajan asunnolle tai kakkosasunnolle suuntautuvilla matkoilla kuljetaan noin 10 % kotimaan henkilöautokilometreistä (Rannanpää ym. 2022). Ne, joilla on vakinaisessa käytössä oleva vapaa-ajan asunto, tekevät sinne yli 20 matkaa vuodessa (HLT 2018). Jos vuotuisia käyntikertoja vähennettäisiin parilla tai kolmella, kaikkien henkilöautokilometrien määrä vähenisi prosentilla. Käyntikertojen vähentyessä mökillä voitaisiin viettää pitempiä aikoja kerrallaan.

  • Mökkikunnat voisivat viestiä vapaa-ajan asukkailleen pitempien viipymien eduista ja tarjota palveluja, vaikkapa etätyötiloja, niiden mahdollistamiseksi. 

7. Asuinpaikan valinta

Asuinpaikan sijainti vaikuttaa paljon päivittäisen liikkumisen päästöihin. Suurimpien kaupunkiseutujen autoriippuvaisilla reuna-alueilla kuljetaan henkilöautolla päivittäisillä matkoilla keskimäärin jopa kolme kerta kertaa enemmän kuin keskusta-alueilla (SYKE 2019).

  • Jos tyypilliset liikennesuoritteet ja päästöt olisi esimerkiksi asuntoilmoituksissa kuvattu samalla tavoin kuin asuntojen energiankulutus, tämä voisi auttaa asunnonomistajaa ottamaan arjen sujuvuuden ja liikkumisratkaisut huomioon valinnassaan.

Vähemmän saastuttavaa liikkumista

Tieliikenteen valtakunnallisen ennusteen mukaan henkilöautolla kuljetun kilometrimäärän ennakoidaan kasvavan 13 % vuoteen 2030 mennessä ja 28 % vuoteen 2040 mennessä (Traficom 2021). Yhtenä keskeisenä syynä muutokseen on sähköautojen määrän kasvu ja sähköautolla kuljettujen kilometrien edullisuus, jonka oletetaan lisäävän autoilua. Päästöt eivät silti kasva, sillä polttomoottoriautoilla ajelu vähenee nopeasti, mutta autoilun lisääntyminen voi aiheuttaa ongelmia joukkoliikenteen kannattavuudelle ja kaupunkien maankäytölle.

Autoilun tarpeen vähentäminen tuo paitsi päästöhyötyjä, myös auttaa kehittämään toimivia yhdyskuntia ja lisäämään lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista. Päästöjen vähentäminen on tehokkainta, kun toimenpiteet kohdistuvat suuripäästöisimpään ajoneuvokantaan. Erilaisia kampanjoita ja muuta tuuppaustoimintaa kannattaisi kohdistaa erityisesti isojen päästörohmujen omistajille, paljon polttomoottoriautolla ajaville sekä niille, jotka ovat hankkimassa uutta autoa.

Kirjallisuus

HLT (2018). Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016. Tutkimusaineisto. Liikennevirasto.

Liikennevirasto (2018). Henkilöliikennetutkimus 2016. Suomalaisten liikkuminen. Liikenneviraston tilastoja 1/2018. https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf

LVM (2021). Fossiilittoman liikenteen tiekartta. Valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:15. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163258/LVM_2021_15.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Metsäranta, H., Aro, R., Blomqvist, P., Levä, T., Nissinen, A. & Rannanpää, S. (2021). Etätyön vaikutukset liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Valtioneuvoston selvitys 2021:4. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091346055

Rannanpää, S. Antikainen, J., Aro, R., Huttunen, J., Hovi, S., Pitkänen, K., Strandell, A., Nurmio, K., Rehunen, A., Vihinen, H., Lehtonen, O., Muilu, T., Weckroth, M. (2022). Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:9. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-150-6

SYKE (2019). Päivittäisen liikkumisen tunnusluvut ja hiilidioksidipäästöt kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä 2017 sekä maaseutualueilla. https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BDFB91CBB-3365-4C17-BB65-FFB6C767818F%7D/151058

SYKE (2022). Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön ja yhdyskuntarakenteen tietoaineistot.

Traficom (2021). Tieliikenteen valtakunnallinen ennuste. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/d99a3ae3-b7f9-49df-afd2-c8f2efd3dc1d/5d4db40f-4cf4-4ad5-9e42-99031175f27e/MUISTIO_20210920060527.pdf