BLOGI
Parhaan jalkapalloilijan äänestämistä tupakantumpeilla, kärpästarroja pisuaarissa, kilparadoiksi maalattuja rappusia. Nämä ovat esimerkkejä tuuppauksista, joilla pyritään ohjaamaan ihmisiä olemaan roskaamatta, tähtäämään pisuaariin ja kävelemään portaat rullaportaissa seisomisen sijaan.
Perinteisesti tuuppausten on ajateltu soveltuvan intuitiivisiin päätöksiin, joita ihmiset tekevät rutiininomaisesti, sen kummemmin pohtimatta. Tuuppaus soveltuu kuitenkin myös tilanteisiin, jotka vaativat harkintaa ja asioiden selvittelyä. CLIMATE NUDGE -hankkeessa tällainen päätöksenteko liittyy metsiin. Metsänhoitoa ja -käyttöä koskevia päätöksiä tehdään paljon harvemmin ja harkitummin kuin rappusten kävelyä.
On monia syitä sille, miksi metsän käsittelyä koskevat päätökset vaativat tietoista harkintaa ja aikaa. Metsässä tehdyillä toimenpiteillä on pitkäkestoisia vaikutuksia – puun kasvu kestää yli ihmisiän. Metsän hitaasta kasvusta johtuen moni voi ajatella, että päätöksillä ei ole mikään kiire. Päätökset saattavat viipyä etenkin silloin, jos metsänomistajia, eli päätöksentekijöitä, on monia. Lisäksi monen metsänomistajan päätöksiin vaikuttavat metsäammattilaisten näkemykset ja mielipiteet, varsinkin jos metsänomistaja itse ei tiedä metsänhoidosta paljoa.
Metsätuuppausten toimivuutta koskeva uusi tutkimustieto tulee tarpeeseen. Metsiin kohdistuvien odotusten ja tavoitteiden moninaisuus on lisääntynyt vuosi vuodelta.
Nämä piirteet ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että metsäsektorille sijoittuvat tuuppaukset ovat tutkimuskirjallisuudessa harvassa. Empiiristä tutkimusta löytyy esimerkiksi kielellisistä tuuppauksista (Isoaho et al. 2019, Matthies et al. 2016).
Näissä tutkimuksissa tuuppaus tehtiin muotoilemalla metsänhoitoa käsittelevää tekstiä eri tavoin niin, että painotus oli esimerkiksi hoidon taloudellisissa tai ympäristöön kohdistuvissa hyödyissä ja vaikutuksissa. Tekstin lukemisen jälkeen kohderyhmien suhtautumista analysoitiin kyselytutkimusten avulla. Tulosten mukaan tekstin muotoiluilla oli vaikutusta osallistujien vastauksiin. Joskin Isoaho et al. totesivat, että jatkuvan kasvatuksen hyötyjä korostanut tuuppaus oli vaikuttanut metsäammattilaisiin ja metsänomistajiin eri tavoin: se lisäsi metsäammattilaisten ja vähensi metsänomistajien kriittisyyttä jatkuvaa kasvatusta koskenutta tekstiä kohtaan.
Tutkimusten vähäinen määrä on yllättävää ottaen huomioon, että tuuppaukset ovat metsäsektorilla melko yleisiä. Esimerkiksi Suomessa sekä valtio että eri organisaatiot tarjoavat oma-aloitteisesti neuvontaa metsänomistajille. Näin pyritään muistuttamaan metsänomistajia metsän olemassaolosta ja aktivoimaan heitä miettimään sen tarjoamia mahdollisuuksia vaikkapa luonnonsuojeluun tai taloudellisiin tuloihin.
Yli puolet Suomen metsistä on yksityisten metsänomistajien omistuksessa
CLIMATE NUDGE -hankkeessa tarkastellaan lähemmin tuuppauksien soveltuvuutta metsien hoitoon ja käyttöön liittyvään päätöksentekoon yleisesti. Metsäisiä tuuppauksia tullaan kokeilemaan myös käytännössä, ja niiden suunnittelu yhteistyökumppanien kanssa on parasta aikaa käynnissä. Tuuppauksien vaikutuksia tullaan mittaamaan ennen kaikkea toteutuneista toimenpiteistä, mutta myös kyselytutkimusten avulla. Metsänomistajien lisäksi tutkitaan metsäammattilaisia tuuppauksen kohderyhmänä.
Metsätuuppausten toimivuutta koskeva uusi tutkimustieto tulee tarpeeseen. Metsiin kohdistuvien odotusten ja tavoitteiden moninaisuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Koska yli puolet Suomen metsistä on yksityisten metsänomistajien omistuksessa, heidän päätöksillään on iso merkitys sille, millaisia hyötyjä ja palveluja metsät tuottavat kaikille.
Metsänomistajien päätökset vaikuttavat myös metsien kykyyn varastoida ja sitoa kasvihuonekaasuja. Tämä on nostanut metsät ilmastokeskustelun ytimeen niin Suomessa kuin kansainvälisesti, kuten viimeisimpänä Glasgow’n ilmastokokous COP26 osoitti. Siksi ilmastotuuppausten testaaminen metsäsektorilla on entistä ajankohtaisempaa. Parhaimmillaan ilmastotuuppauksilla ei edistetä vain hiilen sidontaa ja varastointia, vaan myös muita metsästä saatavia hyötyjä. Esimerkiksi kuolleen puun jättäminen metsään sekä lisää sitoutuneen hiilen määrää metsässä että tarjoaa kodin uhanalaisille hyönteisille.
Millaiset tuuppaukset metsäsektorille mahdollisesti sopivat ja miten ne toimivat, tätä ei vielä tiedetä. Kysymykseen on kuitenkin tarjolla vastauksia viimeistään CLIMATE NUDGEN päättyessä.
Lähteet:
Matthies, B.D., Kalliokoski, T., Eyvidson, K., Honkela, N., Hukkinen, J.I., Kuusinen, N.I., Räisänen, P., Valsta, L.T., 2016. Nudging service providers and assessing service trade-offs to reduce the social inefficiencies of payments for ecosystem services schemes. Environmental Science & Policy 55 (2016) 228–237.
Isoaho, K., Burgas, D., Janasik, N., Mönkkönen, M., Peura, M., Hukkinen, J.I., 2019. Changing forest stakeholders’ perception of ecosystem services with linguistic nudging. Ecosystem Services 40 (2019) 101028.