Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan yleisin metsänomistajien käyttämä mittari metsätalouden kannattavuuden arvioinnissa on puun hintataso. Vaikka hintataso antaa viitteitä puukaupasta saatavasta tulosta, se ei kuitenkaan kerro juurikaan metsätalouden investointien kannattavuudesta. Osalla metsänomistajista on siis vaikeuksia metsätalouden kannattavuuden arvioimisessa.
Taloudellisista motiiveista huolimatta osa metsänomistajista jättää kannattavatkin investoinnit tekemättä. Tähän saattaa talousosaamisen puutteiden lisäksi vaikuttaa suomalaisen metsätalouden aikajänne, jossa puuston hidas kasvu ja pitkät kiertoajat lisäävät päätöksiin liittyvää epävarmuutta.
Kannattava metsätalouden toimenpide saatetaan jättää tekemättä myös siksi, että se tuntuu kalliilta. Kalleus voi olla pelkästään tunne tai johtua esimerkiksi siitä, ettei toimea ole toteutettu aikaisemmin. Toimenpiteen hinta yhdistyy siis toisinaan kokemukseen sen tärkeydestä. Metsänomistajat saattavat samankaltaisista resursseista huolimatta suhtautua samaan hintalappuun hyvin eri tavoin.
Käyttäytymistieteellistä tietoa hyödyntämällä parempaa taloudellista lukutaitoa ja kannattavampia toimenpiteitä
Vaikka taloudelliset näkökulmat ovat monelle tärkeitä, metsänomistajien päätöksentekoon vaikuttavat myös muut tekijät, kuten osaaminen, tietyt ajattelumallit, tunteet ja kokemukset. Tutkimus on esimerkiksi osoittanut, että ihmiset yleensä pelkäävät enemmän tappiota kuin arvostavat samansuuruista tuottoa. Siksi päätöksenteossa korostuu tappioiden välttäminen tuoton saamisen kustannuksella. Käyttäytymistieteisiin pohjautuvilla tuuppauksilla voisimme auttaa myös taloudellisia tavoitteita omaavia metsänomistajia tekemään perustellumpia päätöksiä.
Tuuppauksia voidaan hyödyntää metsänomistajien taloudellisen lukutaidon parantamisessa. Selkeiden, käyttäjälähtöisten materiaalien avulla voidaan kehittää sekä uusien että kokeneempien metsänomistajien kykyjä arvioida eri metsänhoitotoimien kannattavuutta ja siten tukea heidän omien tavoitteidensa mukaista metsänhoitoa. Samaan aikaan parannetaan kannattavien toimenpiteiden houkuttelevuutta.
Tuuppaukset ovat yksi työkalu sellaisten päätösten helpottamiseen, jotka hyödyttävät sekä taloudellisia näkökohtia arvostavia metsänomistajia että ympäristöä pitkällä aikavälillä.
Tuuppauksien avulla voidaan korostaa metsätalouden investointien toteuttamatta jättämisestä syntyviä tappioita ennemmin kuin toteutuksesta seuraavia voittoja. Valokuvia voidaan hyödyntää havainnollistamaan investointien vaikutusta ja niiden vaikutusta metsätilan arvonkehitykseen. Näin voidaan rohkaista metsänomistajia tekemään pitkäkestoisia päätöksiä.
Viestinnälliset tuuppaukset voivat auttaa vakiinnuttamaan uusia toimenpiteitä osaksi perusmetsänhoitoa tai vertaamaan tuttujen ja tuntemattomampien toimenpiteiden kustannuksia ja vaikutuksia toisiinsa. Näin saatetaan vähentää uusiin toimenpiteisiin liittyvää vieroksuntaa tai niiden koettua kustannusta. Investoinnin koettuun kalleuteen voi vaikuttaa lisäksi hyödyntämällä palvelukonsepteihin liittyvä tuuppauksia, joissa investointitarjoukset tehdään samaan aikaan metsästä saatavien puukauppatulojen kanssa.
Tuuppausten avulla voidaan tehdä metsänhoidon päätöksistä metsänomistajalle houkuttelevampia ja vaivattomampia. Jos metsänomistajalla on taloudellisia tavoitteita, tuuppauksilla voidaan edistää esimerkiksi metsän terveyttä ja kasvua lisäävien toimien toteutusta. Ilmastonmuutoksen myötä myös metsän monimuotoisuuden ja sopeutumiskyvyn taloudellinen merkitys korostuu. Tuuppaukset ovat yksi työkalu sellaisten päätösten helpottamiseen, jotka hyödyttävät sekä taloudellisia näkökohtia arvostavia metsänomistajia että ympäristöä pitkällä aikavälillä.
Kolumnin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä.