Käyttäytymistieteellisen tiedon hyödyntämisessä keskiössä on nudge-teoria (suom. nytky, tuuppaus), jota on aiemmin hyödynnetty monissa maissa ihmisten käyttäytymisen ohjaamiseen paitsi ilmaston kannalta edullisempaan toimintaan, myös esimerkiksi terveyden edistämiseen. Suomessa on tähän mennessä ollut vähän tutkimushankkeita, joissa lähestymistapaa on hyödynnetty. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että myös Suomessa on tunnistettu tämän lähestymistavan mahdolliset hyödyt ja nudge-teoriaan perustuvien keinojen hyödyntäminen mainitaan esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimusrahoituksen hakuilmoituksessa vuosina 2020 ja 2021.
Hanke lähti liikkeelle käsitteiden määrittelystä
Richard Thalerin ja Cass Sunsteinin (2008) alkuperäinen nudgen eli tuuppauksen määritelmä on seuraava:
”A nudge is any aspect of the choice architecture that alters people ́s behaviour in a predictable way without forbidding any options or significantly changing economic incentives. To count as a mere nudge, the intervention must be easy and cheap to avoid.”
CLIMATE NUDGE -hankkeessa olemme määritelleet ilmastotuuppauksen siten, että
Ilmastotuuppaus on valinta-arkkitehtuuriin tietoisesti tehty muutos, jonka tarkoituksena on ohjata ihmisiä toimimaan ilmastoystävällisillä tavoilla säilyttäen kuitenkin heidän aiemmat toimintavaihtoehtonsa.
Paula Salo, konsortion johtaja
Määritelmässä korostuu toisaalta tietoinen ihmisten käyttäytymisen ohjaaminen ja toisaalta se, että ihmisillä täytyy säilyä vapaus valita myös toisin. Briteissä toimiva, alun perin valtiollinen Behavioural Insights Team -organisaatio on esittänyt EAST-viitekehyksen ihmisten toiminnan ohjaamiseen ja määrätyn käyttäytymisen edistämiseen. Sen mukaan kannattaa pyrkiä siihen, että kyseinen toiminta on:
- helppoa (Easy)
- houkuttelevaa (Attractive)
- sosiaalista (Social)
- oikea-aikaisesta (Timely).
Tuuppaus menetelmänä toteuttaa näitä periaatteita, mutta käytännön toteutus voi olla monenlaista, kuten oletusvalintojen muuttamista (esim. aterialla oletuksena on kasvisruoka, mutta liharuokaa saa pyydettäessä) tai sosiaalisten normien luomista (esim. sähköautojen nopeassa yleistymisessä vaikuttavat sosiaaliset normit).
Nudge eli tuuppaus on ilmiönä helposti ymmärrettävä, koska se onnistuessaan oivaltaa jotakin keskeistä ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Moni myös saattaa arjessaan muokata valinta-arkkitehtuuria tuuppauksen lailla ilman, että sen määrittelee tuuppaukseksi. Toisaalta kun olemme hankkeessa keskustelleet tuuppauksesta interventioissa käytettävänä menetelmänä, kaikki edellä kuvatut näkökulmat on vaikea ottaa yhtä aikaa huomioon. Oman haasteensa tuo se, että CLIMATE NUDGE -hankkeessa nudge-ajattelua hyödynnetään kahdella jokseenkin erilaisella aihealueella eli vähäpäästöisten työ- ja koulumatkakulkumuotojen edistämisessä ja hiilinieluja optimoivien toimenpiteiden valitsemisessa metsänhoidossa. Nudge-lähestymistavan hyödyntäminen on siis edellyttänyt näiden eri alojen toimintaperiaatteiden ja valinta-arkkitehtuurin ymmärrystä, jota on hankkeen sisällä jaettu eri alojen tutkijoiden kesken yhteisissä tutkimusseminaareissa ja työpakettien johtajien kokouksissa. Näillä eri aloilla ihmisten käyttäytymisen ohjaamiseen liittyy osittain samanlaisia, mutta osittain erilaisia eettisiä haasteita, joista olemme myös käyneet keskusteluja. Ilmastotuuppaukseen liittyviä keskeisiä eettisiä kysymyksiä käsiteltiin myös lokakuussa 2021 julkaistussa artikkelissa (Siipi & Koi, 2021). Lue lisää
Oman haasteensa tuo se, että CLIMATE-NUDGE -hankkeessa nudge-ajattelua hyödynnetään kahdella jokseenkin erilaisella aihealueella, eli vähäpäästöisten työ- ja koulumatkakulkumuotojen edistämisessä ja hiilinieluja optimoivien toimenpiteiden valitsemisessa metsänhoidossa
Paula Salo, konsortion johtaja
Mitä hankkeen ensimmäisenä vuotena on tapahtunut?
Hankkeen alkupuolella toiminta on painottunut interventioiden kehittämistä tukevan tiedon keruuseen ja analysointiin. Tietoa kerätään sekä sidosryhmäyhteistyönä toteutettavan yhteiskehittämisen että erilaisten kyselyjen avulla, ja lisäksi on tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus liikenteeseen liittyvistä tuuppauksista ja niiden vaikutuksista. Hankkeessa on vuonna 2021 kerätty ja analysoitu jo olemassa olevia aineistoja, kuten Kunta10-seurantatutkimus (työmatkat), henkilöliikennetutkimus 2016 (työmatkat ja koulumatkat) ja Fiksusti kouluun -hankkeen koulumatkojen kulkutapaseuranta (koulumatkat). Lisäksi on valmisteltu uusien kyselyaineistojen keräämistä liittyen työpaketteihin 2 (tuuuppausten kehittäminen), 4 (metsänhoito) ja 6 (etiikka ja oikeudenmukaisuus). Näiden kyselyjen valmistelua varten on hankkeessa perustettu kyselytyöryhmä, jonka tehtävänä on löytää synergiaetuja ja yhtymäkohtia eri työpaketeissa kerättävien kyselyjen välillä ja huolehtia, ettei tehdä päällekkäistä työtä. Samalla olemme valmistelleet hankkeessa toteutettavien interventioiden esirekisteröintejä, tavoitteena toimia edelläkävijänä nudge-tutkimuksen metodologisessa kehityksessä. Myös interventioiden kehittämiseen tähtäävää yhteiskehittäisprosessia on valmisteltu ja testattu erityisesti metsänhoitoon liittyen. Työmatkaliikenteen interventioiden kehittämistä on ensimmäisenä toimintavuotena haastanut COVID-19-pandemia ja sen myötä lisääntynyt etätyö. Siksi hankkeen tässä vaiheessa painopistettä on suunnattu voimakkaammin lasten koulumatkojen kestävien kulkumuotojen tuuppaukseen.
Millaisin keinoin tavoitteisiin päästään?
Käyttäytymistieteellisen tiedon hyödyntämistä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tehdään sekä liikenteessä että metsänhoidossa siten, että keskeisenä ideana on muokata valinta-arkkitehtuuria ja näin helpottaa yksilöiden päätöksentekoa. CLIMATE NUDGE -hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää käyttäytymistieteellisten interventioiden tutkimusta vastaamalla nudge-teoriaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin. Yksi kritiikin kohde on ollut se, että toimenpiteiden tehoa ja sen kestoa saattaa heikentää tyypillinen tutkimuksissa käytetty tapa, jossa valinta-arkkitehtuurin muokkaukset ovat olleet tutkijalähtöisiä. Pyrimme välttämään tämän yhteiskehittämällä tuuppausinterventioita sellaisten sidosryhmien kanssa, joita asiat koskettavat (esim. työpaikat ja koulut sekä maan- ja metsänomistajat).
Yhteiskehittäminen keskiössä
Hankkeen alusta lähtien olemme tavoitelleet yhteiskehittämisprosessia, jossa tunnistetaan käyttäytymisen muutokseen liittyviä muutosta mahdollistavia tekijöitä ja sen esteitä yhteistyössä sidosryhmien edustajien kanssa. Tämä työskentely on tarkoitus kehittää ohjeistukseksi, jota erilaiset organisaatiot ja sidosryhmät pystyisivät hyödyntämään omassa toiminnassaan myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Toukokuussa 2021 testasimme prosessia ensin hankkeen sisällä kahden työpaketin tutkijoiden keskuudessa (työpaketit 2 ja 6). Kesäkuussa 2021 teimme alustavan työpajakokeilun sidosryhmien kanssa metsänhoitoon liittyen (työpaketti 4). Lokakuussa 2021 testasimme menetelmää kolmen fasilitaattorin voimin yhteistyöhankkeessa (maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmassa rahoitettu TUIMA-hanke), jossa tavoitteena on ohjata maanviljelijöitä ilmastoviisaisiin toimiin maankäytössä (mm. turvemaiden viljelyssä). Kokeilujen välissä menetelmää on muokattu ja hiottu saatujen kokemusten perusteella. Liikenteen puolella (työpaketti 3) yhteiskehittämistyöpajojen ja interventioiden suunnittelu ja organisoitin on aloitettu Turun ja Kuopion kaupunkien kanssa liittyen koulumatkaliikenteeseen ja Turun ja Helsingin kaupunkien kanssa liittyen työmatkaliikenteeseen. Keväällä 2022 mukaan tulevat myös Espoo ja Vantaa.
Yhteistyö sidosryhmien kanssa on sujunut pääasiassa jouhevasti, sillä esimerkiksi hankkeen ja yhteistyökuntien tavoitteet ovat hyvin yhteneväiset. Keskeisimpänä haasteena on näyttäytynyt erilaiset aikajänteet kuntien kehittämistyön ja tieteellisen tutkimuksen suhteen; tieteellinen tutkimus etenee usein hitaammin. Sidosryhmät myös ilmaisivat kaipaavansa tarkempaa tietoa siitä, mistä nudge-lähestymistavassa on kyse. Tähän vastasimme kehittämällä syksyllä 2021 hankkeen verkkosivuille (Ilmastotuuppaus.fi) infograafin tuuppausten luokittelusta sekä organisoimme siihen liittyvän webinaarin (joulukuu 2021). Lisäksi julkaisimme toukokuussa 2021 politiikkasuosituksen ilmastotuuppaukseen liittyvien eettisten näkökohtien huomioimisesta (Siipi & Koi: Eettisesti kestävillä tuuppauksilla kohti ilmastoviisasta toimintaa).